Sosiaalisen kestävyyden teema on valtavan laaja ja se voidaan käsittää monella tapaa. Rakennustietosäätiön, KIRA-kasvuohjelman, VTT:n ja Raklin yhteisessä Sosiaalinen kestävyys Nyt -Tulevaisuustyöpajassa 24. syyskuuta keskityttiin, mitä sosiaalinen kestävyys tarkoittaa omalle organisaatiolle tai omassa toiminnassa.
Tulevaisuustyöpajassa VTT:n Maaria Nuutinen johdattti ansiokkaasti teemaan. Sosiaalinen kestävyys on monitasoinen ja kontekstisidonnainen ilmiö. Yleisesti sillä tarkoitetaan sekä yhteisöjen toivottavaa tilaa että jatkuvaa prosessia, jolla tuohon tilaan pyritään. Rakennetussa ympäristössä se näkyy sekä yksilöiden ja yhteisöjen arjen kokemuksina että yhteiskunnallisina hyötyinä, kuten resilienssin ja tasa-arvon vahvistumisena tai kustannusten säästöinä.
– Olemme tarkastelleet sosiaalista kestävyyttä erityisesti siitä näkökulmasta, miten se toteutuu rakennetun ympäristön käyttövaiheessa — silloin, kun rakennukset, tilat ja palvelut ovat osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Olemme kehittäneet myös välineitä, joilla voidaan arvioida tuotteiden ja palvelujen sosiaalisia vaikutuksia elinkaaren eri vaiheissa, kertoi Maaria Nuutinen.
VTT:n vetämässä projektissa Sustainable3 Futures tunnistettiin keskeiset ulottuvuudet, jotka tukevat arjen sosiaalista kestävyyttä rakennetussa ympäristössä. Näitä ovat:
- Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi
- Inklusiivisuus, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus
- Osallisuus ja yhteisöllisyys
- Läpinäkyvyys ja avoimuus
- Resilienssi
- Kestävä kasvu ja kehitys
Sosiaaliset vaikutukset näkyviksi niin käyttäjille, kehittäjille kuin päätöksentekijöille
Sosiaalisen eriarvoisuuden kehittyminen on ongelma, jonka taustalla voi olla toimimaton asuntopolitiikka, valikoiva muuttoliike tai palveluverkoston harventuminen. Seurauksena on huono-osaisuuden kasaantuminen. Maaria nosti esille, miten sosiaalisen kestävyyden haasteet, kuten kaupunkien kasvu, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sosiaalinen eriarvoisuus kohdistuvat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin. Juurettomuus, turvattomuus ja palvelujen huono saavutettavuus eivät ole enää marginaalisia ilmiöitä, vaan ne koskettavat monia, ja siksi tarvitaan uusia lähestymistapoja.
Rakennettu ympäristö ja sen tilat sekä palvelut ihmisen arjessa ovat avainasemassa, kun pohditaan uusia ratkaisuja. Ratkaisevat sosiaaliseen kestävyyteen vaikuttavat päätökset tehdään suunnittelun alkuvaiheessa. Jokaisella elinkaaren vaiheella on tärkeä roolinsa sosiaalisen kestävyyden mahdollistamisessa. Rakennetun ympäristön ratkaisujen vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän, jolloin ennakoivat menetelmät ovat tärkeitä. Mitään ei synny yhden toimijan päätöksillä, vaan monen tahon yhteisvaikutuksesta pitkällä aikavälillä.
Sosiaalisen kestävyyden vaikutukset voivat olla merkittäviä, mutta niiden arvon osoittaminen on usein
vaikeaa. Arvo näkyy usein viiveellä ja ne ovat yhteisen työn tuloksia.
– Tarvitsemme menetelmiä ja tapoja, joilla sosiaalisen kestävyyden tavoitteet ja tulokset tehdään näkyviksi jo kehitysvaiheessa — ei vasta jälkikäteen. Haasteet ovat globaaleja, ja tarve ihmisen hyvinvointia tukeville ratkaisuille tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Sosiaalinen kestävyys ei vain vastuullisuuskysymys, vaan kilpailuetu, kiteytti Maaria Nuutinen.
Sosiaalinen kestävyys luo arvoa sekä ihmisille että yrityksille
Tulevaisuustyöpajassa Sini Saarimaa johdatteli osallistujia kiinteistö- ja rakentamisalan murrokseen ja ilmiöiden pariin, jotka muuttavat alaa seuraavien 5–10 vuoden aikana.
Muutosilmiöt eivät ole uusia, mutta tähän hetkeen ajankohtaisia ja muuttavat toimintaympäristömme sekä tapaamme tehdä töitä. Ilmiöiden kuvaukset ovat syntynyt perehtymällä alan tutkimuskirjallisuuteen sekä 160 asiantuntijan näkemyksiin ja lisäksi vielä erillisiin tutkimushaastatteluihin. Näistä on koottuna jokaisesta ilmiöstä oma kuvaus, jonka on laatinut aiheeseen perehtynyt asiantuntija.
Ilmiöt eivät ole yksittäisiä vaan ne verkostoituvat tiiviisti toisiinsa ja liittyvät myös sosiaaliseen kestävyyteen.
– Tulevaisuustyöpajoissa jaamme tietoa toimintaympäristön muutoksesta ja pyrimme herättämään ajatuksia toiminnan kehittämiseenn, kuvasi työskentelyä Sini Saarimaa
Työpajan ensimmäisessä osassa Sini Saarimaa tarjoili monialaista tietoa muutoksesta ja kuvasi alustuksessaan 10 eri toisiinsakin kytkeytyviä muutosilmiötä, joita saattoi peilata sosiaalisen kestävyyden linssien läpi. Osallistujat tässä vaiheessa kirjasivat oman kokemuksen osaamisen ja näkemyksen perusteella ajatuksia kuhunkin muutosilmiöön. Alustuksen päätteeksi osallistujat pääsivät keskustelemaan näistä aiheista yhdessä ja halutessaan jakamaan havaintoja toisilleen.
Taukojen ja keskustelujen lomassa eri muutosilmiöitä käytiin läpi kolmen eri kierroksen aikana, jonka jälkeen keskityttiin omaan tai yhteiseen työskentelyyn. Viimeisimpänä Sini Saarimaa johdatti osallistujat syventymään omiin havaintoihin, etsimään yhteyksiä tai teemoja. Näistä kirjattiin perustelujen kanssa jokaisella työskentelykierroksella omaan toimintaan vaikuttavista ilmiöistä.
Sopivalla tavalla konkretiaa sosiaaliseen kestävyyteen
Tulevaisuustyöpajaan osallistuivat Aron Sajavaara ja Anni Jolkkonen Vison Oy:stä. Yrityksen palveluissa on tärkeää tiedolla johtaminen ja tietopohjaisuus. He ovat jo jonkin aikaa pohtineet ja työstäneet sosiaalisen vastuullisuuden kysymyksiä ja erityisesti sitä, kuinka mitata sekä todentaa systemaattisesti sosiaalisen kestävyyden vaikutuksia. Heille Tulevaisuustyöpaja tarjosi näkökulmia sekä hetken pysähtyä uudella tavalla aiheen pariin.
– Kokemuspohjaisen sosiaalisen kestävyyden vaikutusten osoittaminen on haastavaa. Tämä aihe kaipaa konkretiaa sekä vertailtavuutta hankkeiden ja toimijoiden välillä. Nyt pääsimme sopivalla tavalla lähestymään aihetta monipuolisen työpajailun kautta. Saimme hyvät eväät jatkaa arvonluonnin ja vastuullisuuden välisen yhteyden tutkimista, kertoi Aron Sajavaara.
Heidän mukaansa Tulevaisuustyöpajassa hyvää oli kokonaisvaltainen kuva. Aihetta pitää lähestyä eri näkökulmista. Sosiaalinen kestävyys on kokemuspohjaista ja näin vaikeasti mitattavissa. Vastuullisuus on yrityksille kannattavaa toimintaa, mutta se täytyy kyetä osoittamaan myös numeraalisilla mittareilla. Sosiaalisesti vastuulliset käytännöt tulee saada osaksi arkea, jolloin se näkyy sopimuksissa, yhteistyössä sekä erilaisissa taloudellisissa kannustimissa.
Yhteistyön merkitys näkyi myös heidän saumattomassa työskentelyssään.
– Aina on parempi osallistua yhdessä kollegan kanssa. Työparin kanssa työskentely on tuttua, kommentteihin saa validoidun vastauksen, jolloin pääsimme työstämään aihetta juuri omasta tarpeestamme, kuvasi Aron Sajavaara.
