Vuoden merkittävin asuntomarkkinoiden tapahtuma kokosi yhteen 25. tammikuuta aluekehityksen, asuntorakentamisen, -rakennuttamisen, -sijoittamisen, -rahoittamisen ja kiinteistönvälityksen asiantuntijat. Laaja kattaus puheenvuoroja toi esiin, että asuntomarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa.
Tämän vuoden Asuntomarkkinoiden aloitussessio ”Aallokkoa ja unelmia” keskittyi erityisesti toimialan nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin, tuoden esiin sekä käytännön että tutkimuksen näkökulmia. RTS:n tutkimusjohtaja Sini Saarimaalla oli keynote, jossa hän korosti käyttäjälähtöistä näkökulmaa asuntomarkkinoilla.
Sini Saarimaa:Mitä, jos asuinkerrostalot joustaisivat tilallisesti asukkaiden muuttuviin tarpeisiin?
Entä, jos asuinkerrostaloja kehitettäisiin asukkaiden kokemuksia aktiivisesti keräten ja kuunnellen, samalla ekologisesti ja taloudellisesti kestävää elinympäristöä tavoitellen?
Kysymyksien aiheita pureskeltiin lähes tunnin luennolla laajan empiirisen analyysin ja konkreettisten esimerkkien pohjalta. Näillä Saarimaa halusi tuoda esille rakennetun ympäristön vaihtelevien käyttöjen ja käyttäjien nousevan merkityksen elinympäristöjen kehittämisessä.
Muutosajureista pitkäikäisyyden paradoksiin
Kansallisilla foorumeilla on keskusteltu huolestuneesti siitä, onko käyttäjänäkökulma korostunut riittävästi elinympäristömme suunnittelussa. Esimerkiksi KIRA kasvuohjelman mukaan:
Käyttäjälähtöisyys on jäänyt vaille riittävää huomiota.
KIRA Kasvuohjelma 2022, s.11
Saarimaa korosti, että jos ala aikoo siirtyä kiertotalouteen, rakennusten käyttöjen, ja siten käyttäjien laajamittaisempi huomiointi ei ole vain suositeltavaa — vaan välttämätöntä. Kiertotalous rakennetussa ympäristössä ei rajoitu vain materiaalien ja rakennusosien uudelleenkäyttöön. Se tarkoittaa myös rakennusten pitkän elinkaaren edistämistä. Tähän liittyy myös parempi ymmärrys käyttökokemuksista sekä pyrkimys rakennettuun ympäristöön, joka voi joustaa suhteessa muuttuviin ja erilaisiin käyttöihin.
Lisäksi suomalaisten kaupunkiasuntojen koko pienenee, jolloin niiden on oltava entistä optimoidumpia suhteessa vaihtuviin käyttäjiin ja käyttöihin. Tämä edellyttää sitä, että asuntojen suunnittelussa ja käytössä otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet entistä tarkemmin. Myös vastuullisuuden vaatimus ja siitä raportointi ovat tärkeitä tekijöitä, jotka tulevat vaikuttamaan siihen, kuinka laajasti käyttäjiä on syytä kuulla.
Laajojen ajureiden valossa Saarimaa toi esiin ”pitkäikäisyyden paradoksi” riskin. Vaikka panostamme resursseja korkean ekologisen kestävyyden saavuttamiseen, rakennusten elinkaari voi päättyä ennenaikaisesti tai tilat voivat jäädä käyttämättä, mikäli ne eivät vastaa käyttäjien mieltymyksiä tai sopeudu monipuolisiin ja muuttuviin käyttötarkoituksiin.
Kohti käyttäjäkeskeisempää alan tulevaisuutta
Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen, yhdistettynä ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen periaatteisiin, on keskeistä tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen suunnittelussa. Tietoa ei puutu.
Käyttäjänäkökulmaa on kerätty rikkaasti eri tavoin viime aikoina suomalaisen asumistutkimuksen kentällä. Tietoa on myös vastikään koottu alalle helposti hyödynnettäväksi. Esimerkiksi Toimiva talo -ohje perustuu eurooppalaiseen standardiin ja suomalaisten kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisten ohjeisiin, mutta mukana on myös useissa eri asukastutkimuksissa korostunutta käyttäjänäkökulmaa kuvaavaa tietoa. Kokonaisuus on validoitu laaja-alaisen ja monipuolisen toimikuntatyöskentelyn kautta.
Joustavuuteen liittyen laajasti hyödynnetyt ohjeet tarjoavat helposti saatavilla olevaa tietoa aiheesta sekä esimerkiksi kokoelmaa arvokkaista esimerkkikohteista. Tuore tutkimus tarjoaa myös konkreettisia vaikutusmekanismeja, jotka mahdollistavat esimerkiksi asuntojen sisäisten tilamuunnosten toteuttamisen, vaatien vähäisiä resursseja, mutta tuottaen käyttäjille huomattavaa lisäarvoa. Rakennustietosäätiön aiheeseen syventynyt toimikunta on ollut mukana ympäristöministeriön elinkaariominaisuuksien tarkastelutyössä. Lisäksi Rakennustietosäätiössä valmistellaan laajemmin tilallisen joustavuuden arviointiin ja prosessiin liittyvää kehittämistä ja julkaisua.
Kaiken kaikkiaan on kiehtovaa huomata, että asuntojen tilamuunnosten mahdollistaminen edellyttää sellaisia rakennetun ympäristön ominaisuuksia, jotka vastaavat käyttäjien toiveita.
Sini Saarimaa
Näiden ominaisuuksien huomiointi on tärkeää, jotta voidaan luoda entistä toimivampia ja pitkäaikaisesti kestäviä asuinympäristöjä vaihteleviin olosuhteisiin ja käyttöihin. Toisaalta jatkossa tarvitaan yhä laajamittaisempaa optimointia, jotta löydetään myös tasapainoa erilaisten, paikoin ristiriitaistenkin tavoitteiden välillä.