Mitkä ovat merkittävimmät muutosilmiöt, jotka tulevat uudistamaan kiinteistö- ja rakentamisalaa seuraavan 5–10 vuoden aikana. Merkittävimmillä muutosilmiöillä tarkoitetaan niitä, jotka muuttavat laajasti ja pitkäkestoisesti alan toimintatapoja, liiketoimintamalleja sekä digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.
Ilmiöverkosto tuo yhteen alan käytännön toimijat ja tutkijat tarkastelemaan kiinteistö- ja rakennusalan murrosta. Ilmiöverkoston ympärille on koottu monialainen, kiinteistö- ja rakentamisalan vahvoista osaajista ja ammattilaisista koottu asiantuntijapaneeli. Paneelin jäsenet omaavat kokemusta, joka yhdistettynä alan tutkimuksesta ja kirjallisuudesta nostettuihin ilmiöihin tuo ainutlaatuista näkemystä alan kehittämiseen.
Ilmiöverkoston asiantuntijapaneelille annettiin Delfoi-kyselyn kautta tehtäväksi kertoa alaa muuttavista ilmiöistä käyttäen pohjana yläkategorioita, jotka perustuivat kirjallisuudesta esiin nostamiimme keskeisiin alan muutosvoimiin ja -ajureihin. Näitä olivat:
- Ilmastopositiivinen ja vastuullinen
- Kiertotaloutta toteuttava
- Hyvinvointia ja osallisuutta luova
- Älykkäästi tiivis
- Huoltovarma ja resilienssiä omaava
- Energiamurrokseen vastaava
- Materiaali- ja rakenneratkaisuiltaan resurssiviisas
Delfoi-kyselyyn vastasi 160 alan asiantuntijaa, ja sen kautta kerätty aineisto on varsin laaja sisältäen muun muassa yli 1200 avointa vastausta. Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi jatkuu yhä. Rakennustietosäätiön toimesta. Delfoi-kyselyyn vastausaika päättyi 11. maaliskuuta.
Millainen on tulevaisuuden rakennettu ympäristö?
Ilmiöverkoston ensimmäisessä Ilmiöareenassa: Muutosvoimat ja -ilmiöt rakennetussa ympäristössä (11.4.2024) tutkimusjohtaja Sini Saarimaa esitteli Ilmiöverkoston Delfoi-kyselyn vaiheita sekä väläytti alustavia katsauksia aineistoon. Muutosilmiöt ovat toisiinsa kietoutuneita, niiden väliset vaikutusketjut on tärkeää tunnistaa ja tuoda esille. Ilmiöverkosto-toimintamallilla pyritään tarjoamaan myös ratkaisuja muutosilmiöiden yhteyksien selkeyttämiseksi.
Ilmiöverkoston toiminnan tilannekuvan lisäksi tapahtumassa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja ajankohtaisista alan merkityksellisistä ilmiöistä. Emilia Rönkkö nosti esille vastustuskykyisen kaupungin, ja kertoi miten kaupunkisuunnittelu voi toimia osana pandemioiden torjuntaa sekä edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä miten tutkittuun tietoon pohjautuva kaupunkisuunnittelu muuntuu vaikuttaviksi ratkaisuiksi elinympäristössä. Taru Lehtinen kertoi, kuinka ekologisen kestävyyden osaoptimoinneista siirrytään kohti kokonaisvaltaisuutta. Esimerkkinä hän käytti aurinkoenergiaa osana energiatehokkuutta, hiilijalanjälkeä ja hiilikädenjälkeä. Vastatoimet rakennusten kasvavaan säärasitukseen puheenvuorossa Toni Pakkala tarkasteli materiaaleja, rakenteita ja kunnossapitotapoja muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Näitä puheenvuoroja Inna Ampuja, Tuomas Ojanperä ja Kari Tuukkanen rikastivat omissa liiketoimintamahdollisuuksia korostavissa kommenttipuheenvuoroissaan.
Kommenttipuheenvuorojen esittäjät osallistuivat yhdessä Mia Toivasen kanssa Tommi Arolan vetämään paneelikeskusteluun. Keskusteluissa haettiin vastausta siihen, miten muutoksista jalostetaan alalle menestyksen avaimia. Paneelissa lähestyttiinkin siten jo seuraavan, toukokuun puolivälissä käynnistyvän, Delfoi-kyselyn aihetta.
Avoimuutta ja vuoropuhelua tarvitaan yhä enemmän
Ilmiöareenassa tuotiin esille sitä, miten tärkeää on yhteistyö rakennetun ympäristön parissa työskentelevien eri alojen ammattilaisten kanssa. Erityisesti tutkimuksen ja liiketoiminnan yhteistyön kehittämiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä ja myös uusia toimintamalleja.
Ilmiöverkostossa pyritään luomaan kokonaiskuvaa muutoksesta ja jalostaa alan muutosta kuvaavaa tietoa helposti omaksuttavaan muotoon koko alan käyttöön.
Delfoi -tutkimuksen tuloksista kerromme lisää, kun koko aineisto on saatu kerättyä ja aineiston analyysi on pidemmällä.
Sini Saarimaa, tutkimusjohtaja