Hanke-esittely

KIRKAS: Positiivisia vaikutuksia elinympäristöön KIRA-alan kestävällä kasvulla

Uudenmaan liiton myöntämä EARK-rahoitus on varmistunut KIRKAS-hankkeen toteuttamiseksi Uudellamaalla!

Systeemiset toimintaympäristön muutokset käännetään KIRKAS-hankkeessa konkreettisiksi ja mitattaviksi kestävyysteoiksi Uudenmaan edelläkävijäyritysten arjessa ja piloteissa. Konkretiasta saatavat opit viedään takaisin systeemiselle tasolle muotoillen alueellista markkinaa kestävyystoimia yhä tukevaksi.

Miksi?

Kiertotalouteen siirtymisen esteitä on tunnistettu samanaikaisesti kiinteistö- ja rakentamisalan mikro-, meso– ja makrotasoilla: yrityksissä, verkostoissa ja markkinoissa.

Markkinat on tavanomaisesti nähty annettuina ja kiinteinä ympäristöinä, joihin yritykset sopeutuvat. Viime aikoina käsitys on kuitenkin muuttunut ja markkinoita tarkastellaan yhä useammin avoimina, dynaamisina ja muokattavina järjestelminä. Lähestymistavan muutos on nostanut esille KIRKAS-hankekokonaisuudessa toteutettavan markkinamuotoilun (engl. market shaping), jossa toimijat pyrkivät tavoitteellisesti ja vuorovaikutteisesti muovaamaan markkinaa.

Miten?

Hanke toteutetaan Rakennustietosäätiö RTS:n ja Turun yliopiston CCR-tutkimusryhmän toimesta, vahvasti yhdessä Uudellamaalla toimivien KIRA-alan toimijoiden kanssa. Hankkeessa tuodaan yhteen kolmessa vaiheessa alueellista talonrakentamisen ja kiinteistöjen omistamisen ja ylläpidon yritystoimijoita sekä heidän markkinoidensa keskeisiä päätöksentekijöitä.

KIRKAS-hanke rakentuu aiemmassa tutkimus- ja kehitystyössä (1, 2, 3) luodulle vahvalle pohjalle, satojen kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijoiden näkemyksiin ja kymmenien tutkijoiden tuottamiin tietokoosteisiin, minkä ansiosta toimintamallissa siirrytään suoraan vaikuttavaan toimeenpanoon ja konkreettisiin toimiin. Vaikuttavuus on välitön!

Milloin?

Rahoitus on varmistunut hankkeellenne kesäkuussa 2026. Neuvottelut rahoittajan kanssa käydään elokuussa 2026 ja hanke käynnistyy marraskuussa 2026 ja kestää vuoden 2028 loppuun saakka.

Toteuttajat

Rakennustietosäätiö RTS on hankkeen päätoteuttaja. RTS toteuttaa hankkeen KIRA-alan elinkeinoelämän edustajia ja tutkijoita yhdistäen. Turun yliopiston Centre for Collaborative Research (CCR) on liiketoiminnan murroksia tarkasteleva tutkimusyksikkö ja vastaa päätoteuttajan sekä alan toimijoiden kanssa markkinavisiotyöstä. Hanketta tukee mm. Helsingin kiertotalousklusteri.

Rahoitus

Hanke tulee olemaan Euroopan unionin osarahoittama. KIRKAS-hanke vastaa Uudenmaan liiton alueella Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman erityistavoitteeseen 2.3., joka käsittelee kiertotalouteen siirtymiseen edistämistä.

Taustalla kansalliset  ja kansainväliset KIRA-alan ohjelmat

Hanke toteuttaa Suomen Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (2022, s. 38 ja 52) linjaamaa vaadetta (ks. toimenpiteet 3A ja 5D) luoda kansallisesti ”poikkialainen, vuorovaikutteinen ja tutkimustietoa hyödyntävä toimintamalli rakennetun ympäristön ajankohtaisten ja tulevaisuutta koskevien haasteiden ymmärtämiseen ja ratkaisuiden löytämiseen.” 

Hanke edistää Suomen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (2022) lisäksi eurooppalaisen New European Bauhaus (NEB) -aloitteen mukaista kokonaisvaltaisen kestävyyden vahvistumista KIRA-alan konkreettisessa toiminnassa ja käytännöissä.

metsäinen maantie kulkee järvien välissä.
Miksi osallistua yrityksenä KIRKAS-toimintamalliin?

Kahden työpäivän (4 × 3,5 h) kohdennettu panoksesi alueelliseen kehittämisareenaan tuottaa suoraa lisäarvoa edustamasi yrityksen kehittämiseen ja alueellisen markkinan kestävään uudistumiseen: 

  • Asemoit liiketoimintasi suhteessa toimintaympäristön muutokseen.
  • Saat konkreettisia keinoja jo toteuttamiesi kiertotalous- ja kestävyystoimien laajentamiseen entisestään sekä rahoittajillesi ja sidosryhmillesi tärkeän kestävyysdatan keräämiseen. Saat tukea sille, miten kestävyystavoitteisiin konkretian tasolla vastaaminen, eli vastuullisuuden kehittäminen ja raportointi kiinteistö- ja rakentamisalalla liitetään kehittyvään EU:n lainsäädännön (CSRD-direktiivi, ESRS-standardit ja vapaaehtoinen VSME-viitekehys) vaateisiin.
  • Olet mukana muotoilemassa toivottua tulevaisuuden markkinaa yhdessä muiden alueellisten markkinatoimijoiden kanssa, mikä antaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa kysynnän suuntaan.

Lisäksi mikäli käynnistät lisäksi pilotoinnin yrityksessäsi: 

  • Muotoilet asiantuntijasparrauksessa liiketoimintaasi uusia konkreettisia kestävyys- ja kiertotaloustoimenpiteitä, tai testaat ja hyödynnät uusia dataa kerääviä mittareita. Näin uusia toimia kuvaava kestävyystieto voidaan tuodaan osaksi yrityksen normaalia raportointia ja seurantamalleja.
  • Kestävyystoimiin liittyvä mitattava tieto voi parantaa yrityksen asemaa asiakkaiden, rahoittajien, sijoittajien ja kumppaneiden silmissä sekä auttaa tunnistamaan riskit ajoissa ja hallitsemaan niitä ennakoivasti.
Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen keskiössä

Hanke vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan kestävyyssiirtymää luomalla alueellisesti toteutettavan toimintamallin, jossa kestävyystoimenpiteitä kehitetään, pilotoidaan ja todennetaan kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi, mutta kytketään osaksi laajempaa systeemistä muutosta.

 

Valinta on perusteltu, koska kiinteistö- ja rakentamisalalla on jo laajasti implementoitu energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia toimenpiteitä, ja näitä aiheita on huomioitu säädöstasolla (esim. energiatodistus ja ilmastoselvitys sekä hiilijalanjäljen raja-arvot). Lisäksi keskeisten kiertotalouden esteiden on esitetty olevan markkinaehtoisia.

Alla esitetään KIRKAS-toimintamallissa yksityiskohtaisesti käsitellyt teemat jäsennettynä EU:n jätehierarkian mukaisesti. KIRKAS-toimintamallissa painopiste on jätehierarkian ensisijaisessa tavoitteessa eli jätteen synnyn ehkäisyssä, joka on kiertotalouden edistämisen suositelluin toteutustapa ja lisäksi käsitellään uudelleen- ja uusiokäyttöä. Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen olemassa rakennuskannan pitkä käyttöikä huomioiden on myös taloudellisesti alueellisten toimijoiden, kaupunkien ja kuntien etu: kiertotalousajattelun toteuttaminen elinympäristössä tukee sitä, että olemassa olevan ja tänä päivänä tuotetun rakennuskannan arvo kantaa yli elinkaaren, ja rakennuskanta pidetään käytössä mahdollisimman pitkään, sopeutuvana muuttuvaan ilmastoon sekä muuttuviin käyttötarpeisiin.

Ilman KIRA-alan markkinamuotoilua alan toimijat jäävät markkinoiden muovaamiksi sen sijaan, että muovaisivat markkinoita itse – mikä ylläpitää olemassa olevia, kestävyys- ja kiertotaloussiirtymää jarruttavia rakenteita ja toimintalogiikoita. 

Varsinaiset kohderyhmät Uudellamaalla: Alueella toimivat talonrakentamisen suunnittelun ja tuotannon sekä kiinteistöjen omistamisen ja ylläpidon yritystoimijat sekä heidän markkinoidensa päätöksentekijät

Elinympäristön suunnittelijayritykset, erityisesti:
  • Arkkitehtitoimijat ja -organisaatiot
  • Rakennesuunnittelun ja talotekniikkasuunnittelun toimijat ja organisaatiot
  • Muut talonrakennuksen konsultit ja konsultointiorganisaatiot (esim. akustiikka, valaistus, paloturvallisuus, energia)
Elinympäristön toteuttajayritykset, erityisesti:
  • Rakennusliikkeet
  • Projektinjohto- ja rakennuttajakonsulttiyritykset
  • Rakennusmateriaalien ja -järjestelmien valmistajat ja toimittajat
Kiinteistöjä omistavat ja kehittävät yritykset:
  • Kiinteistönomistajat
  • Kiinteistösijoitusyhtiöt ja -rahastot

Mukaan kehittämisen areenoille kutsutaan kohderyhminä alueelliset markkina- ja kehittäjätoimijat ja päätöksentekijät: kuntien ja kaupunkien rakennuttaja- ja tilapalveluorganisaatiot, elinympäristön kehittämisestä vastaavat viranhaltijat, kuten rakennusvalvontaviranomaiset ja kaavoittajat, alueelliset yritys- ja elinkeinopalvelut, alueelliset toimialajärjestöt sekä alan kehittämisen verkostotoimijat (esimerkiksi alueelliset kiertotalouden ekosysteemit).

Eteneminen

KIRKAS vie kestävyyttä tukevan kiertotaloustyön laajentamisen systeemiseltä tasolta konkreettisiin tekoihin kiinteistö- ja rakentamisalan yrityksissä – ongelmien tunnistamisesta ratkaisujen määrittelyyn, kokeiluun ja skaalaukseen – ja palauttaa konkretiasta saadut opit takaisin systeemiselle tasolle markkinamuotoiluksi.

Hanke etenee alueellisten verkostojen kokoamisesta ja muutosajureiden tunnistamisesta (TP1), kestävyystoimien konkretisointiin, kehittämiseen ja kestävyystiedon keräämiseen ja arviointiin yrityksissä (TP2), ja edelleen markkinaa muotoileviin yhteisiin tulevaisuusvisioihin (TP3).

Työpaketti 1)  Ymmärrys muutoksista luo perustan oikeille ratkaisuille

  • Alueellisten verkostojen kokoaminen: Kolmivaiheisen prosessin alku on alueellinen verkostotyö, jossa tunnistetaan kohderyhmät sekä heidän markkinoitaan määrittävät keskeiset toimijat, ja määritetään sopivat ajankohdat kolmivaiheiseen työskentelyyn.
  • Alueellinen Murrosareena auttaa tunnistamaan kiinteistö- ja rakentamisalaa muovaavat keskeiset muutosajurit ja ennakoimaan toimintaympäristön kehityssuuntia: miksi muutosta tarvitaan ja mihin suuntaan ala on kehittymässä?

Ensimmäisen osion avulla varmistetaan, että vaiheessa 2 ja 3 edistettävät kehitystoimet ja ratkaisut kohdistuvat olennaisiin ja tulevaisuuden kannalta merkityksellisiin kysymyksiin.

Työpaketti 2) Kestävyystoimien laajentaminen konkretiaksi ja kilpailukyvyksi

  • Alueellinen Ratkaisuareena kokoaa yritykset ja tutkijat jakamaan yritysten äänestämien teemojen parhaat käytännöt ja mittausmenetelmät uusien kestävyystoimien konkretisoimiseksi ja arvioimiseksi.
  • Tuetaan yrityspilotointeja, jossa muotoillaan konkreettisia kestävyystoimia, kerätään kestävyysdataa tiedolla johtamisen tueksi. Vaikutukset arvioidaan kysely- ja haastattelututkimuksella.

Toisen osion avulla varmistetaan, että kehitys on konkreettista: yrityspilottien kautta saadaan ymmärrys kestävyysratkaisuiden mahdollisuuksista, niihin liittyvistä haasteista, ja tietoa kerätään laajempaan liiketoiminnan johtamiseen.

Työpaketti 3) Markkinavisio ja -muotoilu kestävyystoimia tukevaksi

  • Alueellinen Tulevaisuusvisio-areena tuottaa aineistoa tulevaisuusvision määrittelyyn noin kymmenen vuoden aikajänteellä: Tulevaisuuspolut ja ekosysteemikartta konkretisoivat vision ja auttavat tunnistamaan keskeiset yhteistyöt, markkinaelementit ja kehittämiskohteet.
  • Muotoillaan markkinaa kestävyystoimia tukevaksi.

Kolmannessa vaiheessa luotu yhteinen suunta tukee elinympäristön laadun ja kestävyyden kehittymistä positiiviseen suuntaan, vahvistaa alueellista tulevaisuuskeskustelua sekä edistää markkinan kehittymistä kestävyystoimia tukevaksi.

Edellisiä läpileikkaa Työpaketti 4) Hallinto ja viestintä, jonka kautta voidaan vastata edellä esitetyn kokonaisuuden tehokkaasta läpiviennistä ja laajasta vaikuttavuudesta.

Systeeminen muutos käännetään konkreettisiksi teoiksi yrityksissä ja niiden piloteissa, ja opit palautetaan markkinoiden aktiiviseen muotoiluun.

New European Bauhaus (NEB)

KIRKAS tuo eurooppalaisen New European Bauhaus (NEB) -ydinarvot ja toimintaperiaatteet eläväksi – edistäen niitä vahvasti Suomen kontekstissa ja käytännöissä.

Sustainable, Beautiful, Together
KIRKAS tukee kestävyystoimien laajentamista ekologisen kestävyyden hyvin tunnetuista ratkaisuista kohti ratkaisuja, jotka ovat ekologisesti kestäviä, mutta myös käyttäjälähtöisiä, toimivia eri käyttäjäryhmille ja eri olosuhteissa – ja jotka tekevät rakennetusta ympäristöstä vetovoimaisen. KIRKAS lisää kokonaisvaltaista kestävyyttä toteuttavia ratkaisuja elinympäristössä: luo ymmärrystä, sparraa konkreettisia pilotteja yrityksissä ja kääntää piloteista saadut opit laajemmin markkinaa muotoileviksi käytännöiksi.

Participatory process
KIRKAS kokoaa alueiden areenoille yritykset, julkiset toimijat ja asiantuntijat  yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen ja osallisuus oman alueen tulevaisuuden rakentamisessa ovat hankkeen ydin: Murros-, Ratkaisu- ja Tulevaisuusvisio-areenat tuottavat aitoa yhteiskehittämistä ja toimijoiden sitoutumista yhteiseen visioon.

Multi-level engagement
KIRKAS kytkee alueiden eri sektorit – yritykset, julkiset toimijat ja tutkimuksen – samaan, tavoitteelliseen kehittämisprosessiin. Ratkaisu-areenat tuovat elinkeinoelämän ja akateemisen tutkimuksen suoraan vuoropuheluun: tutkimustieto kohtaa yritysten arjen kehittämistarpeet. Monitasoisuus toteutuu myös toimintamallin lopussa toteutettavan kansallisen reflektion kautta, joka nostaa alueelliset opit valtakunnalliselle tasolle ja toisaalta kierrättää parhaat käytännöt alueiden välillä.

Transdisciplinary approach
KIRKAS murtaa toimiala- ja tieteenalarajat tuomalla yritysten kehitykseen rakennusfysiikan, rakenteiden, LVISA-ratkaisujen, arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun näkökulmista nousseita kestävyyskriteereitä. Toisaalta areenoilla kohtaavat eri sektoreiden osaajat ja eri rooleissa toimivat asiantuntijat.

Uutiset, tapahtumat, blogit ja julkaisut

Ei julkaisuja valituilla asetuksilla

Yhteydenotot

Sini Saarimaa
Sini Saarimaa
Tutkimusjohtaja, innovaatiotoiminta
Rakennustietosäätiö RTS sr
Uudenmaan liiton myöntämä EARK-rahoitus on varmistunut KIRKAS-hankkeen toteuttamiseksi Uudellamaalla!

Systeemiset toimintaympäristön muutokset käännetään KIRKAS-hankkeessa konkreettisiksi ja mitattaviksi kestävyysteoiksi Uudenmaan edelläkävijäyritysten arjessa ja piloteissa. Konkretiasta saatavat opit viedään takaisin systeemiselle tasolle muotoillen alueellista markkinaa kestävyystoimia yhä tukevaksi.

Miksi?

Kiertotalouteen siirtymisen esteitä on tunnistettu samanaikaisesti kiinteistö- ja rakentamisalan mikro-, meso– ja makrotasoilla: yrityksissä, verkostoissa ja markkinoissa.

Markkinat on tavanomaisesti nähty annettuina ja kiinteinä ympäristöinä, joihin yritykset sopeutuvat. Viime aikoina käsitys on kuitenkin muuttunut ja markkinoita tarkastellaan yhä useammin avoimina, dynaamisina ja muokattavina järjestelminä. Lähestymistavan muutos on nostanut esille KIRKAS-hankekokonaisuudessa toteutettavan markkinamuotoilun (engl. market shaping), jossa toimijat pyrkivät tavoitteellisesti ja vuorovaikutteisesti muovaamaan markkinaa.

Miten?

Hanke toteutetaan Rakennustietosäätiö RTS:n ja Turun yliopiston CCR-tutkimusryhmän toimesta, vahvasti yhdessä Uudellamaalla toimivien KIRA-alan toimijoiden kanssa. Hankkeessa tuodaan yhteen kolmessa vaiheessa alueellista talonrakentamisen ja kiinteistöjen omistamisen ja ylläpidon yritystoimijoita sekä heidän markkinoidensa keskeisiä päätöksentekijöitä.

KIRKAS-hanke rakentuu aiemmassa tutkimus- ja kehitystyössä (1, 2, 3) luodulle vahvalle pohjalle, satojen kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijoiden näkemyksiin ja kymmenien tutkijoiden tuottamiin tietokoosteisiin, minkä ansiosta toimintamallissa siirrytään suoraan vaikuttavaan toimeenpanoon ja konkreettisiin toimiin. Vaikuttavuus on välitön!

Milloin?

Rahoitus on varmistunut hankkeellenne kesäkuussa 2026. Neuvottelut rahoittajan kanssa käydään elokuussa 2026 ja hanke käynnistyy marraskuussa 2026 ja kestää vuoden 2028 loppuun saakka.

Toteuttajat

Rakennustietosäätiö RTS on hankkeen päätoteuttaja. RTS toteuttaa hankkeen KIRA-alan elinkeinoelämän edustajia ja tutkijoita yhdistäen. Turun yliopiston Centre for Collaborative Research (CCR) on liiketoiminnan murroksia tarkasteleva tutkimusyksikkö ja vastaa päätoteuttajan sekä alan toimijoiden kanssa markkinavisiotyöstä. Hanketta tukee mm. Helsingin kiertotalousklusteri.

Rahoitus

Hanke tulee olemaan Euroopan unionin osarahoittama. KIRKAS-hanke vastaa Uudenmaan liiton alueella Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman erityistavoitteeseen 2.3., joka käsittelee kiertotalouteen siirtymiseen edistämistä.

Taustalla kansalliset  ja kansainväliset KIRA-alan ohjelmat

Hanke toteuttaa Suomen Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (2022, s. 38 ja 52) linjaamaa vaadetta (ks. toimenpiteet 3A ja 5D) luoda kansallisesti ”poikkialainen, vuorovaikutteinen ja tutkimustietoa hyödyntävä toimintamalli rakennetun ympäristön ajankohtaisten ja tulevaisuutta koskevien haasteiden ymmärtämiseen ja ratkaisuiden löytämiseen.” 

Hanke edistää Suomen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (2022) lisäksi eurooppalaisen New European Bauhaus (NEB) -aloitteen mukaista kokonaisvaltaisen kestävyyden vahvistumista KIRA-alan konkreettisessa toiminnassa ja käytännöissä.

metsäinen maantie kulkee järvien välissä.
Miksi osallistua yrityksenä KIRKAS-toimintamalliin?

Kahden työpäivän (4 × 3,5 h) kohdennettu panoksesi alueelliseen kehittämisareenaan tuottaa suoraa lisäarvoa edustamasi yrityksen kehittämiseen ja alueellisen markkinan kestävään uudistumiseen: 

  • Asemoit liiketoimintasi suhteessa toimintaympäristön muutokseen.
  • Saat konkreettisia keinoja jo toteuttamiesi kiertotalous- ja kestävyystoimien laajentamiseen entisestään sekä rahoittajillesi ja sidosryhmillesi tärkeän kestävyysdatan keräämiseen. Saat tukea sille, miten kestävyystavoitteisiin konkretian tasolla vastaaminen, eli vastuullisuuden kehittäminen ja raportointi kiinteistö- ja rakentamisalalla liitetään kehittyvään EU:n lainsäädännön (CSRD-direktiivi, ESRS-standardit ja vapaaehtoinen VSME-viitekehys) vaateisiin.
  • Olet mukana muotoilemassa toivottua tulevaisuuden markkinaa yhdessä muiden alueellisten markkinatoimijoiden kanssa, mikä antaa sinulle mahdollisuuden vaikuttaa kysynnän suuntaan.

Lisäksi mikäli käynnistät lisäksi pilotoinnin yrityksessäsi: 

  • Muotoilet asiantuntijasparrauksessa liiketoimintaasi uusia konkreettisia kestävyys- ja kiertotaloustoimenpiteitä, tai testaat ja hyödynnät uusia dataa kerääviä mittareita. Näin uusia toimia kuvaava kestävyystieto voidaan tuodaan osaksi yrityksen normaalia raportointia ja seurantamalleja.
  • Kestävyystoimiin liittyvä mitattava tieto voi parantaa yrityksen asemaa asiakkaiden, rahoittajien, sijoittajien ja kumppaneiden silmissä sekä auttaa tunnistamaan riskit ajoissa ja hallitsemaan niitä ennakoivasti.
Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen keskiössä

Hanke vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan kestävyyssiirtymää luomalla alueellisesti toteutettavan toimintamallin, jossa kestävyystoimenpiteitä kehitetään, pilotoidaan ja todennetaan kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi, mutta kytketään osaksi laajempaa systeemistä muutosta.

 

Valinta on perusteltu, koska kiinteistö- ja rakentamisalalla on jo laajasti implementoitu energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia toimenpiteitä, ja näitä aiheita on huomioitu säädöstasolla (esim. energiatodistus ja ilmastoselvitys sekä hiilijalanjäljen raja-arvot). Lisäksi keskeisten kiertotalouden esteiden on esitetty olevan markkinaehtoisia.

Alla esitetään KIRKAS-toimintamallissa yksityiskohtaisesti käsitellyt teemat jäsennettynä EU:n jätehierarkian mukaisesti. KIRKAS-toimintamallissa painopiste on jätehierarkian ensisijaisessa tavoitteessa eli jätteen synnyn ehkäisyssä, joka on kiertotalouden edistämisen suositelluin toteutustapa ja lisäksi käsitellään uudelleen- ja uusiokäyttöä. Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen olemassa rakennuskannan pitkä käyttöikä huomioiden on myös taloudellisesti alueellisten toimijoiden, kaupunkien ja kuntien etu: kiertotalousajattelun toteuttaminen elinympäristössä tukee sitä, että olemassa olevan ja tänä päivänä tuotetun rakennuskannan arvo kantaa yli elinkaaren, ja rakennuskanta pidetään käytössä mahdollisimman pitkään, sopeutuvana muuttuvaan ilmastoon sekä muuttuviin käyttötarpeisiin.

Ilman KIRA-alan markkinamuotoilua alan toimijat jäävät markkinoiden muovaamiksi sen sijaan, että muovaisivat markkinoita itse – mikä ylläpitää olemassa olevia, kestävyys- ja kiertotaloussiirtymää jarruttavia rakenteita ja toimintalogiikoita. 

Varsinaiset kohderyhmät Uudellamaalla: Alueella toimivat talonrakentamisen suunnittelun ja tuotannon sekä kiinteistöjen omistamisen ja ylläpidon yritystoimijat sekä heidän markkinoidensa päätöksentekijät

Elinympäristön suunnittelijayritykset, erityisesti:
  • Arkkitehtitoimijat ja -organisaatiot
  • Rakennesuunnittelun ja talotekniikkasuunnittelun toimijat ja organisaatiot
  • Muut talonrakennuksen konsultit ja konsultointiorganisaatiot (esim. akustiikka, valaistus, paloturvallisuus, energia)
Elinympäristön toteuttajayritykset, erityisesti:
  • Rakennusliikkeet
  • Projektinjohto- ja rakennuttajakonsulttiyritykset
  • Rakennusmateriaalien ja -järjestelmien valmistajat ja toimittajat
Kiinteistöjä omistavat ja kehittävät yritykset:
  • Kiinteistönomistajat
  • Kiinteistösijoitusyhtiöt ja -rahastot

Mukaan kehittämisen areenoille kutsutaan kohderyhminä alueelliset markkina- ja kehittäjätoimijat ja päätöksentekijät: kuntien ja kaupunkien rakennuttaja- ja tilapalveluorganisaatiot, elinympäristön kehittämisestä vastaavat viranhaltijat, kuten rakennusvalvontaviranomaiset ja kaavoittajat, alueelliset yritys- ja elinkeinopalvelut, alueelliset toimialajärjestöt sekä alan kehittämisen verkostotoimijat (esimerkiksi alueelliset kiertotalouden ekosysteemit).

Eteneminen

KIRKAS vie kestävyyttä tukevan kiertotaloustyön laajentamisen systeemiseltä tasolta konkreettisiin tekoihin kiinteistö- ja rakentamisalan yrityksissä – ongelmien tunnistamisesta ratkaisujen määrittelyyn, kokeiluun ja skaalaukseen – ja palauttaa konkretiasta saadut opit takaisin systeemiselle tasolle markkinamuotoiluksi.

Hanke etenee alueellisten verkostojen kokoamisesta ja muutosajureiden tunnistamisesta (TP1), kestävyystoimien konkretisointiin, kehittämiseen ja kestävyystiedon keräämiseen ja arviointiin yrityksissä (TP2), ja edelleen markkinaa muotoileviin yhteisiin tulevaisuusvisioihin (TP3).

Työpaketti 1)  Ymmärrys muutoksista luo perustan oikeille ratkaisuille

  • Alueellisten verkostojen kokoaminen: Kolmivaiheisen prosessin alku on alueellinen verkostotyö, jossa tunnistetaan kohderyhmät sekä heidän markkinoitaan määrittävät keskeiset toimijat, ja määritetään sopivat ajankohdat kolmivaiheiseen työskentelyyn.
  • Alueellinen Murrosareena auttaa tunnistamaan kiinteistö- ja rakentamisalaa muovaavat keskeiset muutosajurit ja ennakoimaan toimintaympäristön kehityssuuntia: miksi muutosta tarvitaan ja mihin suuntaan ala on kehittymässä?

Ensimmäisen osion avulla varmistetaan, että vaiheessa 2 ja 3 edistettävät kehitystoimet ja ratkaisut kohdistuvat olennaisiin ja tulevaisuuden kannalta merkityksellisiin kysymyksiin.

Työpaketti 2) Kestävyystoimien laajentaminen konkretiaksi ja kilpailukyvyksi

  • Alueellinen Ratkaisuareena kokoaa yritykset ja tutkijat jakamaan yritysten äänestämien teemojen parhaat käytännöt ja mittausmenetelmät uusien kestävyystoimien konkretisoimiseksi ja arvioimiseksi.
  • Tuetaan yrityspilotointeja, jossa muotoillaan konkreettisia kestävyystoimia, kerätään kestävyysdataa tiedolla johtamisen tueksi. Vaikutukset arvioidaan kysely- ja haastattelututkimuksella.

Toisen osion avulla varmistetaan, että kehitys on konkreettista: yrityspilottien kautta saadaan ymmärrys kestävyysratkaisuiden mahdollisuuksista, niihin liittyvistä haasteista, ja tietoa kerätään laajempaan liiketoiminnan johtamiseen.

Työpaketti 3) Markkinavisio ja -muotoilu kestävyystoimia tukevaksi

  • Alueellinen Tulevaisuusvisio-areena tuottaa aineistoa tulevaisuusvision määrittelyyn noin kymmenen vuoden aikajänteellä: Tulevaisuuspolut ja ekosysteemikartta konkretisoivat vision ja auttavat tunnistamaan keskeiset yhteistyöt, markkinaelementit ja kehittämiskohteet.
  • Muotoillaan markkinaa kestävyystoimia tukevaksi.

Kolmannessa vaiheessa luotu yhteinen suunta tukee elinympäristön laadun ja kestävyyden kehittymistä positiiviseen suuntaan, vahvistaa alueellista tulevaisuuskeskustelua sekä edistää markkinan kehittymistä kestävyystoimia tukevaksi.

Edellisiä läpileikkaa Työpaketti 4) Hallinto ja viestintä, jonka kautta voidaan vastata edellä esitetyn kokonaisuuden tehokkaasta läpiviennistä ja laajasta vaikuttavuudesta.

Systeeminen muutos käännetään konkreettisiksi teoiksi yrityksissä ja niiden piloteissa, ja opit palautetaan markkinoiden aktiiviseen muotoiluun.

New European Bauhaus (NEB)

KIRKAS tuo eurooppalaisen New European Bauhaus (NEB) -ydinarvot ja toimintaperiaatteet eläväksi – edistäen niitä vahvasti Suomen kontekstissa ja käytännöissä.

Sustainable, Beautiful, Together
KIRKAS tukee kestävyystoimien laajentamista ekologisen kestävyyden hyvin tunnetuista ratkaisuista kohti ratkaisuja, jotka ovat ekologisesti kestäviä, mutta myös käyttäjälähtöisiä, toimivia eri käyttäjäryhmille ja eri olosuhteissa – ja jotka tekevät rakennetusta ympäristöstä vetovoimaisen. KIRKAS lisää kokonaisvaltaista kestävyyttä toteuttavia ratkaisuja elinympäristössä: luo ymmärrystä, sparraa konkreettisia pilotteja yrityksissä ja kääntää piloteista saadut opit laajemmin markkinaa muotoileviksi käytännöiksi.

Participatory process
KIRKAS kokoaa alueiden areenoille yritykset, julkiset toimijat ja asiantuntijat  yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen ja osallisuus oman alueen tulevaisuuden rakentamisessa ovat hankkeen ydin: Murros-, Ratkaisu- ja Tulevaisuusvisio-areenat tuottavat aitoa yhteiskehittämistä ja toimijoiden sitoutumista yhteiseen visioon.

Multi-level engagement
KIRKAS kytkee alueiden eri sektorit – yritykset, julkiset toimijat ja tutkimuksen – samaan, tavoitteelliseen kehittämisprosessiin. Ratkaisu-areenat tuovat elinkeinoelämän ja akateemisen tutkimuksen suoraan vuoropuheluun: tutkimustieto kohtaa yritysten arjen kehittämistarpeet. Monitasoisuus toteutuu myös toimintamallin lopussa toteutettavan kansallisen reflektion kautta, joka nostaa alueelliset opit valtakunnalliselle tasolle ja toisaalta kierrättää parhaat käytännöt alueiden välillä.

Transdisciplinary approach
KIRKAS murtaa toimiala- ja tieteenalarajat tuomalla yritysten kehitykseen rakennusfysiikan, rakenteiden, LVISA-ratkaisujen, arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun näkökulmista nousseita kestävyyskriteereitä. Toisaalta areenoilla kohtaavat eri sektoreiden osaajat ja eri rooleissa toimivat asiantuntijat.

Uutiset, tapahtumat, blogit ja julkaisut

Ei julkaisuja valituilla asetuksilla

Yhteydenotot

Sini Saarimaa
Sini Saarimaa
Tutkimusjohtaja, innovaatiotoiminta
Rakennustietosäätiö RTS sr

29.06.2023 Uutiset

Rakennetun ympäristön energiaoptimointi tarvitsee yhteisen dataekosysteemin

Rakennetun ympäristön energiaoptimointi tarvitsee dataekosysteemin, jossa on osaaminen ja data käytössä yli toimialarajojen. Rakennustietosäätiön ja Sitran Kaupunki 3.0 yhteistyöhankkeessa on alkuvuoden aikana koottu rakennusten dataohjautuvalle energiaoptimoinnille dataekosysteemin perusta. Hanke oli osa Sitran datatalouden tiekartan toimenpiteitä ja sen keskeisenä tuloksena löydettiin:  Hanke osuu tärkeään ajankohtaan, koska aihe tunnistetaan laajasti sekä EU-komission rakennetun ympäristön muutostiekartalla että EU teknologia-alan etujärjestöjen […]

29.06.2023 Uutiset

Rakennetun ympäristön energiaoptimointi tarvitsee dataekosysteemin

Rakennetun ympäristön energiaoptimointi tarvitsee dataekosysteemin, jossa osaaminen ja data on käytössä yli toimialarajojen. Rakennustietosäätiön ja Sitran Kaupunki 3.0 yhteistyöhankkeessa on alkuvuoden aikana koottu rakennusten dataohjautuvalle energiaoptimoinnille dataekosysteemin perusta. Hanke oli osa Sitran datatalouden tiekartan toimenpiteitä ja sen keskeisenä tuloksena löydettiin:  Hanke osuu tärkeään ajankohtaan, koska aihe tunnistetaan laajasti sekä EU-komission rakennetun ympäristön muutostiekartalla että EU teknologia-alan etujärjestöjen […]

16.10.2023 Uutiset

Kerro organisaatiosi kehittämistoimista, seuraa alan kehitystä ja löydä kumppaneita!

KIRA-kasvuohjelman kokoama alan yhteinen ja avoin kehityskartta kokoaa yhteen yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten, kuntien ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kehittämistoimia. Kiinteistö- ja rakentamisalalla kehitetään paljon, mutta kehittämistoimia ja -hankkeita ei ole kerätty yhteen. KIRA-kasvuohjelman kehityskarttaan voi jokainen alan toimija viedä haluamiaan omia kehittämistoimia. Kehityskartan avulla voidaan osoittaa, että alaa kehitetään aktiivisesti. Muiden kehittämisestä voi myös hyötyä itse […]

24.10.2023 Julkaisut

Tutkimus: Ilmanvaihdon toiminta, ilmastonmuutos ja tiedonhallinta vahvemmin haltuun kuntien koulurakennusten elinkaaren hallinnassa

Kuntien kannattaisi panostaa koulurakennusten kiinteistötietojen hallintaan ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmiin. Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toimivuuden hallinnassa sekä sisäilmaolosuhteiden selvittämisessä on aina tarkasteltava koko rakennusta ja sen toimintaa kokonaisvaltaisesti, mikä ei vielä toteudu säännönmukaisesti. Näin todetaan 24. lokakuuta julkaistussa Aalto-yliopiston, Rakennustietosäätiön, Tampereen yliopiston ja Kuntaliiton yhteisessä tutkimuksessa, jossa selvitettiin laajojen aiemmin koottujen ja uusien aineistojen perusteella koulurakennuskannan […]

Luotettavalla tiedolla mahdollistamme kestävästi rakennetun ympäristön