Rakennetun ympäristön energiaoptimointi tarvitsee yhteisen dataekosysteemin

Rakennetun ympäristön energiaoptimointi tarvitsee dataekosysteemin, jossa on osaaminen ja data käytössä yli toimialarajojen.

Rakennustietosäätiön ja Sitran Kaupunki 3.0 yhteistyöhankkeessa on alkuvuoden aikana koottu rakennusten dataohjautuvalle energiaoptimoinnille dataekosysteemin perusta. Hanke oli osa Sitran datatalouden tiekartan toimenpiteitä ja sen keskeisenä tuloksena löydettiin: 

  • yritysyhteistyöhön tarvittavat ensivaiheen käyttötapaukset ja osaaminen 
  • yli yritysrajojen tarvittavat digitaaliset tiedot ja näiden standardointitarpeet
  • keskeiset toimenpiteet dataekosysteemin kokoamiseksi 

Hanke osuu tärkeään ajankohtaan, koska aihe tunnistetaan laajasti sekä EU-komission rakennetun ympäristön muutostiekartalla että EU teknologia-alan etujärjestöjen energiajärjestelmän digitaalisella muutostiekartalla

”Saimme tärkeään ajanhetkeen koottua rakennetun ympäristön energiaoptimoinnille datatalouden kasvuperustan, jossa yhdistyvät vastuullisuus, datalla ohjattu automaatio ja uudet liiketoimintamallit. Nämä edellyttävät prosessien avarakatseista yhdistelyä rakentamisen, finanssisektorin sekä energia- ja liikennesektorien välillä.”, toteaa tutkimusjohtaja Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä.  

Energiaoptimoinnin datayhteistyö edellyttää käyttötapauksia 

Hankkeessa haastateltiin otoksellisesti 14 yritystä yli toimialarajojen kiinteistö- ja rakennusalalta sekä liikenne- ja energiasektoreilta. Rakennetun ympäristön energiaoptimointiin liittyvälle dataekosysteemille, eli yhteistyörakenteelle, on selkeä kiinnostus ja yrityshaastatteluissa keskeisiksi käyttötapauksiksi kiteytyi:  

  1. rakennusten energialähteiden yhdistely ja optimointi investoinneissa 
  2. rakennuksen käytön aikainen energiaoptimointi koko elinkaaren aikana 
  3. yhden ja usean rakennusten kulutusjouston toteutus 

Käyttötapauksien sisällöissä korostui useita avaintavoitteita, joilla kestävyyttä viedään eteenpäin. Energiatehokkaiden rakennuksien tulee olla kannattava investointikohde, jossa hiilijalanjäljen pienentäminen perustuu energialähteiden optimointiin ja koko elinkaaren aikaiseen käytön optimointiin. Energiatehokkaiden rakennuksien tulee toimia energiajärjestelmän kulutusjouston mahdollistajina, hyödyntäen edullista energiaa ja huolehtien rakennuksen laadukkaasta sisäilmasta ja terveistä rakenteista. Nämä tavoitteet edellyttävät lähtötietoina tarkat rakennusten rakennemallit, energiatehokkuus ja –kulutustiedot, energiatodistustiedot sekä sopimustiedot. 

Data on energiaoptimoinnin polttoaine – osaamista, käytäntöjä ja järjestelmien yhteentoimivuutta kaivataan 

Yrityshaastatteluissa kävi ilmi, että digitaalinen tieto on energiaoptimoinnille erittäin tärkeä polttoaine, jonka hyödyntämiseen tulee panostaa yritys- ja toimialarajojen yli. Eri rakennetun ympäristön ja muiden toimialojen prosesseista syntyvät tieto on tärkeä lähtökohta esimerkiksi kiinteistöjen rahoitukselle ja rakennuksen elinkaaren aikaiselle optimoidulle toiminnalle. Datan koontipaikkoja ja niihin liittyviä toimintamalleja, kuten sääntökirjoja, toivottiin kehitettävän aiheen ympärille.  

Rakennusten energiaoptimointiin liittyvät tiedot todettiin olevan pääosin teknisesti hyödynnettävissä, mutta haasteena nimetään standardoimattomat tietorakenteet ja rajapinnat. Järjestelmien pitää toimia monipuolisesti yhteen myös rakennuksen ulkopuolella, jotta energiaoptimointia voidaan toteuttaa. Tämän vuoksi yhteistyötä yli toimialarajojen on kehitettävä paitsi teknisesti myös toiminnallisesti, koska esimerkiksi hiilijalanjäljen laskenta ulottuu usein yli omien organisaatiorajojen. 

Hankkeen tuloksissa nousi esiin, että Suomessa on korkeatasoista energiaoptimointiin liittyvää erikoisosaamista muun muassa rakennusten kokonaisenergiaratkaisujen ja -optimoinnin toteuttamisesta. Jatkossa tarvitaan osaajia, jotka pystyvät yhdistelemään ja toteuttamaan useiden energiajärjestelmien yhdistelmiä. 

Dataekosysteemi konkretiaksi rakennushankkeessa 

Kaupunki 3.0 -hankkeen aikana vahvistui, että dataekosysteemin käyttötapauksien konkretisoiminen olisi tärkeä toteuttaa rakennuksen peruskorjaus- tai uudisrakennushankkeeseen kytketyillä rinnakkaisilla tutkimus- ja kehitystoimilla. Tällöin voitaisiin kokeilla ja kehittää uusia käytäntöjä datan hyödyntämiseen nykyisten toimintatapojen rinnalla. Lisäksi koettiin tärkeänä, että aihepiirille rakennetaan avoin verkosto, joka voi vakioida ja määritellä miten data liikkuu sekä ylläpitää kehityksen tilannekuvaa päällekkäisyyksien välttämiseksi.  

”Kaupunki 3.0 pilotti on osoittanut lupaavia mahdollisuuksia energiaoptimointiin datayhteistyöllä yli toimialojen. Odotamme, että pilotin tuloksia toteutetaan alan kasvuohjelman puitteissa esimerkiksi korjausrakentamisessa” , sanoo johtava asiantuntija Taru Rastas Sitrasta. 

Molempia tärkeäksi koettuja jatkotoimia valmistellaan yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan kasvuohjelman kanssa. Yrityskohtaisen kiinnostuksen avoimeen rakennetun ympäristön energiaoptimoinnin ekosysteemityöhön voi ilmoittaa täällä.

Tommi Arola
Tommi Arola
Tutkimusjohtaja, digitaalinen rakennettu ympäristö
Rakennustietosäätiö RTS

Oliko sisältö hyvä?

Timanttia 0
Mahtava 0
Neutraali 0
Pettymys 0


Luotettavalla tiedolla mahdollistamme kestävästi rakennetun ympäristön