EU-tasolla tehtävät päätökset vaikuttavat monin tavoin jokaisen suomalaisen elinympäristöön. Euroopan parlamentti hyväksyy lakeja, jotka vaikuttavat vahvasti rakennetun ympäristön ominaisuuksiin ja elinkaarenaikaiseen laatuun. EU:n tason päätöksillä on myös vaikutuksia suomalaisen kiinteistö- ja rakentamisalan kilpailukykyyn ja tuottavuuteen.
Rakennustietosäätiö RTS sr. järjesti yhdessä Archinfon, Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn sekä Arkkitehtitoimistojen liitto ATL:n kanssa 13. toukokuuta Eurovaalipaneelin, jossa neljä eurovaaliehdokasta keskustelivat rakennetun ympäristön merkityksestä EU-politiikassa.
Seitsemään eri teemaan jaetut muutosilmiöt perustuvat Rakennustietosäätiön Ilmiöverkosto-toimintamallin laajaan kirjallisuuskatsaukseen sekä alan 160 eri asiantuntijan näkemyksiin. Näiden teemojen kautta on mahdollista hahmottaa, millainen tulevaisuuden kestävän ja elinkaarilaadukkaan rakennetun ympäristön tulisi olla.
Teemat:
- Ilmastopositiivinen ja vastuullinen
- Huoltovarma ja resilienssiä omaava
- Hyvinvointia ja osallisuutta luova
- Kiertotaloutta toteuttava
- Energiamurrokseen vastaava
- Materiaali ja rakenneratkaisuiltaan kestävä ja resurssiviisas
- Älykkäästi tiivis – tai väljä
Rakennetun ympäristön muutoksia kuvaavat teemat ovat tiiviisti yhteydessä EU-tason päätöksentekoon. Esimerkiksi Euroopan Green Deal -ohjelman myötä EU on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kannustaa KIRA-alan yrityksiä vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Alan yritykset pyrkivätkin alati kohti kokonaisvaltaisempaa ympäristövaikutusten laskentaa, vähähiilisyyttä ja jopa ilmastopositiivisuutta. EU:n direktiivimuutoksesta nouseva vastuullisuuden raportoinnin vaatimus laajentaa alan yritysten kestävyysraportointia kattamaan ekologisen kestävyyden aiheiden ohella yhä laajemmin myös sosiaaliset ja hallinnolliset tekijät.
Rakennetun ympäristön resilienssi eli kyky mukautua muuttuviin olosuhteisiin on noussut keskeiseksi teemaksi kiinteistö- ja rakentamisalalla viimeaikaisten globaalien tapahtumien, kuten pandemian, sotatoimien ja taloudellisen epävakauden myötä. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämät sään ilmiöt, kuten kuumuus ja sateiden lisääntyminen, ovat myös kiinnittäneet huomiota rakennetun ympäristön kykyyn sopeutua sään ilmiöille. EU-tasolla tämä on tunnistettu, ja esimerkiksi EU:n strategiassa on hahmoteltu pitkän aikavälin visio siitä, miten EU:sta tulee ilmastonmuutosta kestävä yhteiskunta.
Kokonaisvaltainen kestävyys saavutetaan vain yhteistyöllä
Kiinteistö- ja rakentamisalan päätöksillä on merkittävä vaikutus kansalaisten arkeen ja yhteisöjen hyvinvointiin. Asuminen, työtilat ja julkinen infrastruktuuri voivat joko edistää tai estää yhteiskunnallista osallisuutta ja tasa-arvoa. Käyttäjien parempaan huomiointiin liittyvä arvonluonti läpi elinkaaren on nähty myös KIRA-kasvuohjelmassa alan kasvun mahdollisuutena. Käyttäjien huomiointi, tasa-arvo ja yhteisöiden merkitys korostuu esimerkiksi YK:n jäsenmaiden välisen Agenda 2030 tavoitteissa (SDG:ssa) sekä myös New European Bauhaus –aloitteessa, joka luo toimia kohti kestävää ja osallistavaa tulevaisuutta. New European Bauhaus korostaa, että elinympäristön tulee ylittää ekologisen kestävyyden ja toiminnallisuuden vaatimukset luoden käyttäjille hyvinvointia ja rohkaisten esimerkiksi kanssakäymiseen ja yhteistyöhön.
Eurovaalipaneelissa näiden eri tavoitteiden ja niitä yhdistävän vihreän siirtymän tukeminen rakennetussa ympäristössä herätti laajaa keskustelua. Puheenvuoroissa tuli toistuvasti esille se, että suuret haasteet – kuten ilmastomuutos, luontokato ja energiamurros – ovat parhaiten ratkaistava EU-tasoisen yhteistyön avulla. Ehdokkailla oli toki erilaisia näkemyksiä siitä, millä keinoilla vihreä siirtymä tulisi toteuttaa ja millä tavoin siihen liittyvää EU-sääntelyä tulisi kehittää.
Haasteet on kohdattava ja ratkaistava laajassa yhteistyössä elinympäristömme kokonaisvaltaisen kestävyyden edistämiseksi
Sini Saarimaa
Käytä ääntäsi rakennetun ympäristön puolesta
EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys on parhaillaan käynnissä ja aikaa äänestää ennakkoon on keskiviikkoon 4. kesäkuuta saakka. Äänestäminen on tärkeää niin paikallisella, kansallisella kuin EU:n tasolla, sillä äänestämällä päätetään yhdessä Euroopan unionin tulevaisuudesta. EU-vaaleissa valitaan Suomesta 15 Euroopan parlamentin jäsentä.