Kiertotalous on noussut viime vuosina merkittäväksi teemaksi useilla aloilla. Myös kiinteistö- ja rakentamisalalla. Kiertotalouden periaatteet korostavat siirtymistä lineaarisesta ”ota-valmista-hävitä” -toiminnasta sellaisiin toimintatapoihin, jossa materiaalit ja resurssit pidetään käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Materiaali-intensiivisellä kiinteistö- ja rakentamisalalla tämä tarkoittaa haasteiden ohella suuria mahdollisuuksia.
Pitkäikäisyys edellä!
Pitkäikäisyyden edistäminen rakennetussa ympäristössä on olennaisin kiertotaloutta tukeva ratkaisu. Se vähentää tarvetta purkaa vanhaa ja rakentaa uutta, edistäen näin resurssien kestävää käyttöä. Lisäksi se tukee kulttuuriperinnön säilyttämistä ja elinympäristömme monimuotoisuutta, kun eri-ikäiset rakennukset säilyvät osana kaupunkikuvaamme.
Kiertotalouden myötä korjausrakentamisen merkitys onkin myös kansallisesti kasvussa. Usea Ilmiöverkoston asiantuntijapaneelin edustaja korosti aiheeseen liittyvää ”asennemurrosta”, tarkoittaen sitä, että paitsi yhteiskunnassa, myös kiinteistö- ja rakentamisen alalla arvostus on siirtymässä kohti elämän patinoimaa ja korjattua ympäristöä:
Uusi tai muodinmukainen ei tulevaisuudessa ole niin arvostettua, vaan arvoa aletaan nähdä myös eri-ikäisissä rakenteissa ja niiden estetiikassa sekä ajattomuudessa.
Asiantuntijapaneelin jäsen
Vanhempi rakennuskanta ei kuitenkaan aina täytä niitä toiminnallisia tai teknisiä laatuvaatimuksia, joita sille asetetaan. Tämä herättää keskustelua siitä, miten näitä epäkohtia voidaan korjata ja missä määrin ne voidaan hyväksyä osaksi arkea.
Koska pitkä käyttöikä on rakennetun ympäristön ensisijainen tavoite, korostuu myös uudisrakennuskohteiden suunnittelussa strategiset mahdollisuudet pidentää käyttöikää. Esimeriksi teknisen säilyvyyden ja joustavuuden keinoin voidaan varmistaa, että rakennettu ympäristö palvelee hyvin sekä nyt että tulevaisuudessa. Nämä ovatkin osa niin kutsuttuja elinkaariominaisuuksia, eli rakennuksen teknisisiä tai toiminnallisia ominaisuuksia, joka tukevat rakennuksen tai sen osien pitkäikäisyyttä. Vuonna 2025 Suomessa voimaan tulevassa rakentamislaissa onkin uusi olennainen tekninen vaatimus rakennuksen elinkaariominaisuuksista (39 §), sekä siihen liittyvä asetuksenantovaltuus.
Elinkaariominaisuuksiin lukeutuva rakennetun ympäristön joustavuus vastaa erityisesti rakennusten käytön muutoksiin ajassa. Tämä on tärkeää, koska rakennuskanta uusiutuu hitaammin kuin yhteiskunnan ja käyttäjien tarpeet muuttuvat. Joustavuus, joka näkyy monikäyttöisyytenä ja muunneltavuutena, mahdollistaa myös rakennusten käytön optimoinnin vaihtuvissa tilanteissa, mikä vähentää tyhjäkäytöllä olevien tilojen määrää ja siihen liittyvää resurssien tuhlausta. Ilmiöverkoston asiantuntijapaneelissa korostettiin, että alalla elinkaariin liittyvää ajattelutapaa tulisi uudistaa: sen sijaan että keskityttäisiin yhteen staattiseen lopputuotteeseen, tulisi tarkastella muutoksen mahdollisuuksia rakennetussa ympäristössä. Tämä vaatii myös ymmärrystä rakennuksiin liitettyjen osien elinkaarien eroista:
Materiaaliviisaus vaatii eri materiaalien ja rakennusosien elinkaarien erottamista toisistaan. Nyt kaikki on speksattu 50 vuoteen, joten yli 50 vuotta kestävien rakennusosien koko käyttöikää ei osata ottaa huomioon. Esimerkiksi betonirunko voi hyvin kestää 200 vuotta, joten muiden rakennusosien vaihdettavuus ja korjattavuus pitäisi miettiä siten, että rakennus voitaisiin suhteellisen helposti toteutettavilla korjauksilla pitää toimintakunnossa 200 vuotta. Elinkaarien ajattelussa tarvitaan tämänkaltainen paradigman muutos, muuten resurssiviisaudessa ei päästä eteenpäin.
Asiantuntijapaneelin jäsen
Tulevaisuudessa siintää uusio- ja uudelleenkäyttö
Kiertotalous ei mullista vain kiinteistö- ja rakennusalan toimintatapoja, vaan vaatii toimialoja ylittävää yhteistyötä. Esimerkiksi yhdistämällä jätehuollon ja rakentamisen kehittämistä voidaan vähentää rakentamisesta syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Kiinteistö- ja rakentamisalalla tuotetaan lisäksi elinympäristöä sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Alalla on keskityttävä siis luomaan myös käyttövaiheen ratkaisuja, jotka edistävät jätteen vähentämistä ja niiden lajittelua siellä, missä ne syntyvät – eli rakennuksissa itsessään.
Vaikka jätteen määrää ja haitallisuutta on ensisijaisesti vähennettävä, syntyvää jätettä on pyrittävä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Rakennusjätteistä voidaan jalostaa uusiomateriaaleja paitsi energian tuotantoon, myös rakennetun ympäristön muodostamiseen. Erityisesti infrarakentamisessa voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää erilaisia uusiomateriaaleja, jotka ovet peräisin esimerkiksi rakennustyömailta, jätteenpoltosta, energiantuotannosta, teollisuudesta tai tuottajavastuukeräyksestä, kun tuottajavastuulla tarkoitetaan sitä, että tuottajan on huolehdittava markkinoille saattamistaan tuotteista myös niiden elinkaaren lopussa.
Uusiokäytön rinnalla myös rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäyttö nousee kiertotalouden myötä kiinteistö- ja rakentamisalan uudistumisen keskiöön. Tällöin materiaalit ja osat käytetään uudelleen alkuperäisessä tai lähes alkuperäisessä tarkoituksessa. Tämä innovatiivinen lähestymistapa herättää suurta innostusta ja avaa edellä mainittujen teemojen ohella ovia entistä tehokkaampaan resurssien käyttöön.
Aiheeseen liittyy innostuksen ohella myös haasteita, sillä esimerkiksi materiaalitietojen ja laatukriteerien nykyinen epäselvyys aiheuttaa ongelmia. Rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäytön liiketoiminta, logistiikka ja hyväksyntä tuovat mukanaan kysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen laajamittaista käyttöönottoa. Lisäksi on selvitettävä rakennusmateriaalien kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön liittyvät vastuukysymykset, jotta kiertotalous voi edetä laajemmin:
Kierrättämiseen/kierrätysmateriaaleihin liittyy useita teknisiä ja taloudellisia haasteita, kuten raaka-ainepohja, valmistus, hyväksynnät ja tuotekehitys. Lisäksi usein uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö on valmistajalle edullisempi ratkaisu, kuin tehdä tuotekehitystä kierrätysmateriaalin ympärillä.
Asiantuntijapaneelin jäsen
Haasteita tai ei – kiertotalouden edistämisen mahdollisuudet ovat kiinteistö- ja rakentamisalalla joka tapauksessa valtavia, ja kiertotalouden laajempi edistäminen voi tuoda lopulta mukanaan alalle myös taloudellisia säästöjä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. KIRA-alan Kasvuohjelmassa (2022, 18) tuodaan esiin, että globaalit markkinat, jotka edistävät materiaalien, tuotteiden ja tilojen tehokasta käyttöä ja kierrätystä, edustavat arvoltaan satoja miljardeja euroja. Nämä markkinat kiertotalouden edistämiseksi ovat lisäksi voimakkaassa kasvuvaiheessa. Innovatiiviset ratkaisut ja yhteistyö voivat tehdä haasteista mahdollisuuksia ja viedä koko alaa kohti entistä kestävämpää tulevaisuutta.
Ilmiöt ovat laajasti yhteydessä toisiinsa
Viime vuosien nopeat ja yllättävät yhteiskunnalliset muutokset, kuten koronapandemia sekä geopoliittiset jännitteet, ovat nostaneet esiin kysymyksiä rakennetun ympäristön resilienssistä suhteessa erilaisiin muutoksiin ja kriiseihin. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja päästövähennystavoitteiden rinnalla rakennuskannan täytyy myös sopeutua jo käynnissä oleviin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten lisääntyviin sateisiin ja lämpöaaltoihin. Näitä teemoja on korostanut myös Ilmiöverkoston asiantuntijapaneeli, joka on painottanut rakennetun ympäristön huoltovarmuuden ja resilienssin tärkeyttä muuttuvissa olosuhteissa.
Kiertotaloutta edistävät periaatteet rakennetussa ympäristössä, kuten säilyvyys ja joustavuus, eivät ainoastaan vähennä luonnonvarojen ja neitseellisten raaka-aineiden ylikulutusta, vaan tukevat myös rakennetun ympäristön sopeutumiskykyä muutoksille. Kaiken kaikkiaan kiertotalouden ja resilienssin teemat ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Jatkamme alan muutosilmiöiden käsittelyä Ilmiöverkoston blogikirjoituksissa, joista seuraavassa keskitymme huoltovarmaan ja resilienssiä omaavaan rakennettuun ympäristöön.
