Ota rakennetun ympäristön kiertotalousratkaisut haltuun! Liity mukaan kaikille avoimeen ja maksuttomaan inspiroivaan tapahtumaan, jossa konkretisoimme, miten rakennusten elinkaariominaisuudet – säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäytettävyys – voivat luoda pitkäikäisiä ja kestäviä rakennuksia, jotka palvelevat meitä ja tulevia sukupolvia pitkään ja monin tavoin.
Elinkaariominaisuuksien asiantuntijat esittelevät elinkaariominaisuuksien toteutuksen näkökulmia ja käytännön esimerkkejä. Elinkaariominaisuuksia havainnollistetaan selkein esimerkein ja kuvauksin, jotta rakennetun ympäristön kiertotalouden mahdollisuudet avautuvat ymmärrettävinä ja helposti lähestyttävinä kaikille kiinnostuneille. Lisäksi esittelemme uunituoreita näkemyksiä laajalta elinkaariominaisuuksien asiantuntijaverkostolta. Tilaisuus perustuu monialaiselle ja uutta luovalle EKAT -hankkeen yhteistyölle.
Tule keskustelemaan ja verkostoitumaan sekä osallistumaan tärkeän asian äärellä!
Ohjelma
klo 9.00 Aamukahvi
klo 9.15 Tervetuloa: Rakennusten elinkaariominaisuudet – kiertotaloutta, resilienssiä ja vastuullisuutta!
klo 9.30 Rakennusten elinkaariominaisuudet osana rakentamislakia, Harri Hakaste, ympäristöministeriö
Pyrkimys siirtyä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen on huomioitu uudessa rakentamislaissa, joka asettaa uusia vaatimuksia rakennusten elinkaariominaisuuksille. Harri Hakaste kertoo, miten elinkaariominaisuudet on huomioitu osana rakentamislakia.
klo 9.45 Säilyvyys rakennetussa ympäristössä, Mikko Koskivuori, AFRY
Säilyvyys viittaa rakennuksen tekniseen kestävyyteen ja kunnossapidettävyyteen. Mikko Koskivuori kertoo rakennuksen teknisen kestävyyden avaimet: miten rakennus ja sen osat voivat vastustaa ympäristön ja käytön aiheuttamaa vaurioitumista?
klo 10.15 Joustavuus rakennetussa ympäristössä, Sini Saarimaa, RTS
Joustavuus on yksinkertaisimmillaan tilan ja tai sen käytön mukautumista ajassa, mutta laaja-alainen elinkaariominaisuus sisältää erilaisia näkökulmia tilan suunnitteluun ja käyttöön. Sini Saarimaa antaa esimerkkejä joustavuuden eri mahdollisuuksista sekä sen tilallisista ja teknisistä edellytyksistä.
klo 10.45 Purettavaksi suunnittelu rakennetussa ympäristössä, Tuomo Joensuu, Tampereen yliopisto
Purettavaksi suunnittelu tukee sitä, että rakennuksen osat voidaan purkaa, irrottaa ja käyttää uudelleen joko samassa tai eri käyttötarkoituksessa. Tampereen yliopiston Tuomo Joensuu nostaa esiin purettavaksi suunnittelun lähtökohtien ohella käytännössä huomioitavat konkreettiset kysymykset.
klo 11.15 Suomen asiantuntijat elinkaariominaisuuksien äärellä: mitä nousi esiin?
EKAT-hanke kokosi asiantuntijat elinkaariomaisuuksien äärelle: Tuomme esiin skaalautuvimmat ratkaisut ja suurimmat haasteet laajan asiantuntijaverkoston koostamana.
klo 11.45 Kiitos osallistujille
klo 12 striimaus päättyy, keskustelu jatkuu tilassa vapaamuotoisesti
Tapahtuman järjestävät Rakennustietosäätiö RTS yhdessä Tampereen yliopiston professori Arto Saaren tutkimusryhmän, AFRY Suomi Oy:n sekä Sweco Finland Oy:n kanssa.
Tapahtuma on osa ArkMuoto-viikon ohjelmaa 31.1.–7.2.2025
ArkMuoto-viikkoa vietetään vuosittain Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun liputuspäivän 3. helmikuuta ympärillä. Vuoden 2025 teema ’Käytön jälkiä’ nostaa esiin arvostuksen olemassa olevia rakennuksia ja käytettyjä esineitä kohtaan ja pohtii suhdettamme esimerkiksi patinan sietämiseen. Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tavoitteena on lisätä rakennetun ja muotoillun ympäristömme arvostusta.
EKAT -hanke
EKAT-hankkeessa tuotamme tietoa rakennusten elinkaariominaisuuksien arviointiin ja toteutukseen. Elinkaariominaisuudet sisältävät säilyvyyden, joustavuuden sekä uudelleenkäytettävyyden, ja näiden ohella rakennusten pitkäikäisyydessä tärkeää on tilallinen toimivuus.
Hankkeessa yhdistämme olemassa olevan tiedon elinkaariominaisuuksista, tuemme niiden soveltamista käytäntöön ja autamme alan toimijoita ottamaan huomioon näiden ominaisuuksien taloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia.
EKAT toteuttaa ympäristöministeriön Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (RRF).
