Tiedonhallinta on edellytys vähähiiliseen infrarakentamiseen siirtymiselle

BLINK-hankkeessa tehty diplomityö tarkastelee, miten infrarakentaminen voi siirtyä kohti kiertotaloutta ja vähähiilisempiä toimintatapoja. Tutkimus osoittaa, että Suomessa infrarakentamisen ylikulutus ei näyttäydy yhtä merkittävänä ongelmana kuin monissa kansainvälisissä tarkasteluissa, mutta kiertotalouden eteneminen edellyttää nykyistä parempaa tiedonhallintaa, yhteisiä määritelmiä ja toimivia digitaalisia työkaluja.

Rakenteellisen ylikulutuksen juurisyyt ja muutosmahdollisuudet rakentamisen arvoketjussa eli BLINK-hankkeessa tutkitaan rakennusalan vakiintuneita käytäntöjä, ohjeita, päätöksenteon rakenteita ja insentiivejä. Hanke toteutetaan yhteistyössä AFRY Finland Oy:n, BIOS-tutkimusyksikön sekä Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terran kanssa. BLINK-hankkeessa työskentelee vastuullisten toteuttajien lisäksi laaja joukko asiantuntijoita, jotka etsivät tutkimuksen ja käytännön kokeilujen avulla keinoja rakentamisen ylikulutuksen hillitsemiseen.

Diplomityössä tarkasteltiin infrarakentamisen kiertotaloutta

BLINK-hankkeessa Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terran osuudessa keskitytään infrarakentamisen kiertotalouteen. Aiheesta valmistui Roohma Sasikumar Banijan geotekniikan kansainvälisen maisteriohjelman diplomityö: Transition to circular economy in infrastructure construction (2026). BLINK-hankkeessa työskentelevät Pirjo Kuula ja Pauli Kolisoja toimivat työn ohjaajina.

Diplomityössä selvitettiin, esiintyykö suomalaisessa infrarakentamisessa ylikulutusta ja millaisia kiertotalouden käytäntöjä alalla jo hyödynnetään. Lisäksi työssä tarkasteltiin käytäntöjen toteuttamisen esteitä, keinoja esteiden ylittämiseen sekä mittareita, joilla kiertotalouteen siirtymistä voidaan seurata.

Tulokset nostivat esiin useita kiinnostavia havaintoja suhteessa globaaliin infrastruktuurisektoriin. Vaikka infrarakentamisessa esiintyy maailmanlaajuisesti ylikulutusta, Roohma Sasikumar Banijan tutkimus ja haastattelut osoittivat, ettei se näyttäydy tällä hetkellä merkittävänä ongelmana Suomessa. Yhtenä syynä tähän ovat tiukat budjettiraamit ja infrastruktuurihankkeiden resurssitietoinen suunnittelu.

Kiertotalouskäytäntöjen osalta havainnot osoittavat, että vaikka Suomella on vahvat kansalliset tavoitteet, nykyinen toteutus rajoittuu pitkälti kierrätyskiviaineksen, murskatun betonin, vähähiilisten materiaalien käyttöön ja satunnaiseen rakenteelliseen uudelleenkäyttöön.

Kiertotalouden eteneminen vaatii parempaa tiedonhallintaa

Siirtymän esteenä on pääasiassa sääntelyyn liittyvä epävarmuus, taloudelliset rajoitukset, rajallinen tieto, epäjohdonmukainen datan saatavuus ja epätasainen materiaalien tarjonta. Esteiden ratkaisemiseksi tutkimuksessa tunnistettiin muun muassa sääntelyn vahvistaminen, koulutuksen lisääminen ja hankintakäytäntöjen uudistaminen. Työ osoittaa myös, että vaikka maailmalla kiertotalouden indikaattoreita on olemassa, niiden hyödyntäminen Suomessa on rajallista ja kansallisia mittareita kehitetään vielä. Keskeiseksi seuraavaksi askeleeksi nousevat tiedonkeruun digitalisointi, kiertotalouden käytäntöjen yhteiset määritelmät ja digitaalisten työkalujen käyttöönotto.