Rakennusala avainasemassa muutoksessa
Ylikulutus on keskeinen syy sekä ilmastokriisiin että luontokatoon. Nykyinen kulutukseen perustuva talousmalli ylittää maapallon kantokyvyn ja uhkaa sekä luonnon monimuotoisuutta että ihmisten hyvinvointia. Luonto ei kykene uusiutumaan samaa vauhtia kuin sitä kulutetaan.
Rakennusten ja rakentamisen osuudeksi Suomen kasvihuonekaasupäästöistä arvioidaan olevan noin kolmannes. Rakennusala on voimakkaasti materiaali-intensiivinen ala. Rakennusmateriaalien tuotanto ja käyttö, rakentamisen prosessit ja purkaminen rakennetun ympäristön pitkä elinkaari sitovat valtavasti luonnonvaroja vuosikymmenten ajaksi.
Kiertotalouden ratkaisut hillitsevät ylikulutusta
Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö sekä purkumateriaalien ohjaaminen uusien rakennusten ja tuotteiden raaka-aineiksi vähentävät suoraan neitseellisten luonnonvarojen kulutusta, jätteiden määrää ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Rakennusala voi merkittävästi pienentää ympäristöjalanjälkeään lisäämällä korjausrakentamista purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan, pidentämällä rakennusten käyttöikää sekä hyödyntämällä uudelleenkäytettäviä, kierrätys- ja uusiomateriaaleja. Myös rakenteelliset ratkaisut, kuten kevyemmät betonirakenteet ja puun käytön lisääminen, tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö yleistyy myös Suomessa. Meillä alkaa olla jo käytännön hyviä kokemuksia rakennustuotteiden uudelleenkäytöstä erilaisissa rakennushankkeissa. Lisäksi Suomessa tehdään uudelleenkäyttöön liittyvää tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä alan yhteistyötä ilahduttavan paljon,
kertoo Rakennustietosäätiön tutkimusjohtaja Katja Tähtinen.
Katja Tähtinen kuuluu Green Building Council Finlandin (FIGBC) kokoamaan Kiertotaloustyöryhmään, jonka tavoitteena on määritellä askeleet kohti rakennusosien uudelleenkäytön valtavirtaistamista.
Muutos vaatii yhteisiä päätöksiä
Luonnonvarojen ylikulutuksen vähentäminen ei ole vain alan toimijoiden tai yksilöiden vastuulla. Vaikka arjen valinnoilla on merkitystä, ratkaisevassa asemassa ovat yhteiskunnalliset rakenteet, lainsäädäntö ja poliittinen ohjaus.
Ylikulutuksen vähentäminen ei tarkoita hyvinvoinnista luopumista, vaan sen turvaamista pitkällä aikavälillä. Rakennetun ympäristön ratkaisut, joita teemme tänään, vaikuttavat luonnonvarojen käyttöön ja ympäristön tilaan vuosikymmeniksi eteenpäin.
Rakennustietosäätiö RTS toteuttaa ylikulutuksen vähentämiseen tähtäävää BLINK-tutkimushanketta yhdessä AFRY Finland Oy:n, Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terran ja BIOS-tutkimusryhmän kanssa. BLINK-hankkeessa tutkitaan rakennusalan vakiintuneita käytäntöjä, ohjeita, päätöksenteon rakenteita ja insentiivejä. Rakennusmateriaaleista on valittu tarkasteluun betoni, sillä se on maailman eniten käytetty rakennusmateriaali. Betonin kautta tavoitteena on tunnistaa, miten eri rakenteet ja arvoketjut estävät resurssitehokkuutta ja miten ne voidaan ohjata tukemaan ekologista, taloudellista ja teknistä kestävyyttä. Tutkimushanke käynnistyi tammikuussa ja se kestää kaksi vuotta. Tutkimus saa rahoitusta Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä.
Rakentamisen normeja ja prosesseja tarvitaan, jotta meillä on toimivat tiet, turvalliset ja terveelliset kodit ja julkiset tilat. Haluammekin tarkastella näitä prosesseja, jotta voimme tunnistaa päätöksenteon paikat, joissa ala voi toimia kestävämmin. Kiinteistö- ja rakentamisala on merkittävä toimiala, joka voi lisätä vetovoimaa toimimalla esimerkkinä muille. Meillä kaikilla on vastuu kuluttaa tavalla, joka turvaa hyvät elinympäristöt ja -edellytykset sekä nykyisille että tuleville sukupolville,
kuvaa Katja Tähtinen.
Tutustu BLINK-tutkimushankkeeseen sivuillamme:
Lue artikkeli Nesslingin säätiön sivuilta, jossa markkinoinnin ja maantieteen tutkijoiden näkökulmia ylikulutusta ruokkivaan nykyjärjestelmään
