Globaalit megatrendit – demokratian heikkeneminen, kasvavat sosioekonomiset erot, segregaation lisääntyminen sekä muutokset väestörakenteessa ja elämisen tavoissa – korostavat tarvetta kehittää rakennettua ympäristöä siten, että se edistää oikeudenmukaisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kiinteistö- ja rakentamisalalla on tärkeää tehdä töitä yhä edelleen sen eteen, että rakennettu ympäristö voi edistää ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Marianna Kotilainen ja Sini Saarimaa syventyvät blogissaan Ilmiöverkoston paneelin eli kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, mitkä ilmiöt tulevat tämän teeman saralla merkittävimmin vaikuttamaan alaan seuraavan 5–10 vuoden aikana.

Suunnittelun keskiössä käyttäjä

Ilmiöverkoston asiantuntijapanelisti:

Yksi keskeisistä haasteista tänä päivänä on käyttäjien moninaisuuden ymmärtäminen. On tärkeää pysähtyä miettimään, onko käsityksemme käyttäjästä tarpeeksi laaja? Rakennammeko ympäristöä todella kaikille, vai vain tietylle joukolle? Ilmiöverkoston asiantuntijat korostivat, että alalla ei ole vielä riittävästi tietoa käyttäjäryhmien moninaisuudesta.

Moninaisten käyttäjäryhmien huomioiminen tulee olemaan keskeinen osa alan työn muuttumista ja kehittymistä seuraavina vuosina. Esimerkiksi ikääntyvän väestön erilaiset tarpeet vaativat kiinteistö- ja rakentamisalalla kasvavaa huomiota. Aihetta tulee huomioida sekä tilasuunnittelussa ja teknisissä ratkaisuissa, eikä vain uudisrakennusten suunnittelussa, vaan myös olemassa olevien rakennusten ylläpidossa:

Käyttäjätietoa ja osallisuutta

Rakennetun ympäristön on vastattava sekä nykyisten että tulevien erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Tämä edellyttää käyttäjäkeskeistä suunnittelua, jossa käyttäjät nähdään olennaisena tietolähteenä. Käyttäjätiedon keräämisen ja tiedon monipuolisen hyödyntäminen on tällöin ratkaisevan tärkeää. Eräs asiantuntija kiteytti asiaa tapahtuma-alaan verraten:

Käyttäjätiedon kerääminen voidaan toteuttaa eri tavoin, sillä tarjolla on jatkuvasti kehittyvä valikoima erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Käyttäjäkokemuksen keräämiseksi voidaan käyttää esimerkiksi kyselyjä ja haastatteluja, etnografisia menetelmiä, esimerkiksi havainnointia sekä yhteistoiminnallisia menetelmiä, kuten luotaimia. Näillä kaikilla on useita sovellustapoja, ja joita voidaan myös yhdistellä eri tavoin.

Käyttäjätietoa voidaan kerätä ennen suunnittelua, sen aikana ja sen jälkeen – tai pitkittäistutkimuksena, kun halutaan ymmärtää pitkän aikavälin muutoksia tai vaikutuksia. Haastatteluiden ja kyselyiden tuloksia käyttäjäkokemuksen keräämisessä voidaan yhdistää myös objektiivisiin mittauksiin, kuten lämpötilan, ilman kosteuden ja ilmanlaadun arviointeihin. Jos käyttäjätietoa kerättäisiin laajemmin, hyödynnettäisiin ja jaettaisiin, olisi siitä laajasti hyötyä, kuten eräs asiantuntija painottaa:

Onkin tärkeää, että käyttäjät kokevat olevansa tärkeä ja vaikuttava osa elinympäristöä. Ilmiöverkoston asiantuntijapaneelin mukaan keskeinen keino osallisuuteen rakennetun ympäristön kontekstissa on edistää käyttäjien omaksi kokemisen tunnetta:

Ekologiset ja hyvinvointia tukevat ratkaisut – kestävän rakentamisen voittava yhdistelmä

Rakennettu ympäristö on monen näkökulman kompromissi: sen suunnittelu ja toteutus vaativat taitavaa tasapainottelua ympäristöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden välillä. Tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä tarvitaan lisäksi ratkaisuja, jotka vastaavat useisiin haasteisiin samanaikaisesti.

Monimuotoinen kaupunkiluonto on esimerkki tästä. Se torjuu luontokatoa, parantaa rakennetun ympäristön kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, samalla tukien ihmisten hyvinvointia. Tämä monihyötyisyys tekee vihreästä infrastruktuurista yhä tärkeämmän aiheen KIRA-alalla. Asiantuntijoiden mukaan aiheen merkitys ymmärretään jatkuvasti paremmin, ja tämä tulee muuttamaan myös alan käytäntöjä merkittävästi:

Viherympäristöjen merkitys hyvinvoinnille onkin kiistaton. Luonto voi vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa ehkäisemään sairauksia, ja sen havainnointi arjen ympäristöissä eri aistein edistää stressistä palautumista, parantaa mielialaa ja voi lievittää jopa masennusoireita. Rakennuksissa ja kaupunkisuunnittelussa luonnon elementit voivat vahvistaa myös yhteisöllisyyttä, joka puolestaan lujittaa sosiaalisia suhteita ja lisää turvallisuuden tunnetta.

Laajemmasta näkökulmasta katsottuna luonnon tuominen eri tavoin osaksi rakennettuja ympäristöjä on merkittävä investointi käyttäjien hyvinvointiin, joka voi vähentää myös terveydenhuollon kuormitusta pitkällä aikavälillä.

Ilmiöt ovat laajasti yhteydessä toisiinsa

Globaalin kaupungistumiskehityksen synnyttämän tiivistymistarpeen myötä keskeiset hyvinvointiin, osallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvät aiheet linkittyvät vahvasti kaupunkirakenteen älykkääseen ja ennakoivaan kehittämiseen. Seuraavassa blogissa sukelletaan tarkemmin siihen, mitä alaa uudistavia muutosilmiöitä asiantuntijat ovat nostaneet esiin älykkäästi tiivistyvän kaupunkirakenteen tiimoilta.

Marianna Kotilainen
Marianna Kotilainen
Projektitutkija
Rakennustietosäätiö RTS
Sini Saarimaa
Sini Saarimaa
Tutkimusjohtaja, innovaatiotoiminta
Rakennustietosäätiö RTS

Oliko sisältö hyvä?

Timanttia 0
Mahtava 0
Neutraali 0
Pettymys 0