Ilmiöareena ’Muutoskestävyyttä ja resilienssiä rakennettuun ympäristöön’ toi yhteen kiinteistö-ja rakentamisalan asiantuntijoita ja tutkijoita keskustelemaan rakennetun ympäristön kestävyydestä ja sopeutumiskyvystä.  Ilmiöareena järjestettiin 27. syyskuuta osana Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikkoa, jonka komeat avajaiset pidettiin heti Ilmiöareenan jälkeen.  

Ilmiöareenassa keskeinen teema oli resilienssi, johon puheenvuoroissa syvennyttiin. Rakennetun ympäristön resilienssi on laaja kokonaisuus, mutta puheenvuoroissa ja keskusteluissa onnistettiin hyvin tuomaan esille käsitteen merkitystä, laajuutta sekä moninaisia ulottuvuuksia. 

 Sain uuden ja osin yllättävän näkökulman resilienssin käsitteeseen

Ilmiöareenaan osallistuja

Ratkaisuja rakennetun ympäristön resilienssin edistämiseen 

Ilmiöareenan avasivat RTS:n asiantuntijat Sini Saarimaa ja Marianna Kotilainen. He esittelivät tilannekuvaa alan murroksesta ja merkittävistä muutosilmiöistä, jotka perustuvat Ilmiöverkosto -toimintamallin tutkimukseen ja 160 suomalaisen alan asiantuntijan näkemyksiin. Saarimaa ja Kotilainen nostivat esille resilienssiin liittyviä muutosilmiöitä, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisen, vihreän infrastruktuurin kehittämisen sekä kriisinkeston häiriötilanteissa. 

Sofie Pelsmakers ja Raúl Castaño de la Rosa Tampereen yliopiston ASUTUT-tutkimusryhmästä kertoivat tutkimuksen ratkaisuista, joilla voidaan parantaa asuinympäristöjen resilienssiä. He korostivat vihreän ja sosiaalisen infrastruktuurin merkitystä kriisinkestävyydessä. Yhteisölliset tilat, kuten oleskelualueet ja puistot, tukevat hyvinvointia ja vähentävät eristyneisyyttä. Lisäksi heidän tutkimuksessaan on noussut esille ehdotus resilienssiin keskittyvästä RT-kortista, joka auttaisi alan toimijoita huomioimaan resilienssiä jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa. 

Markus Laine Tampereen yliopistosta käsitteli resurssien viisaampaa jakamista Nordic Superblock -konseptin avulla, jossa tarkastellaan laajempia korttelikokonaisuuksia yksittäisten korttelien tai kokonaisen kaupunginosan tarkastelun sijaan. Laine esitteli, miten välimittakaavatason suunnittelu voi lisätä resurssitehokkuutta ja mahdollistaa enemmän tiloja ja palveluja asukasta kohden pienemmin kustannuksin. Konsepti tukee myös vähähiilistä ja kestävää kaupunkirakennetta. Laine nosti esille erilaisten toteutusmallien tarjoamat mahdollisuudet sekä niiden tuomat haasteet, erityisesti liittyen yhteisten palveluiden kehittämiseen ja hallinnointiin. 

Laura Uimonen Tampereen yliopistosta toi esille kaupunkiluonnon merkitystä puskurina monia kriisejä vastaan. Hän totesi, että kaupunkien resilienssi on yhtä vahva kuin sen siniviherrakenne. Uimonen korosti, että vihreä infrastruktuuri lieventää lämpösaarekeilmiötä ja toimii suojana ilmaston lämpenemiselle sekä sään ääri-ilmiöille, kuten lisääntyville sateille, myrskyille ja tulville. Uimonen painotti, että kaupungit ovat sekä ihmisten että muiden lajien koteja, ja luonnon integroiminen kaupunkisuunnitteluun on keskeinen tekijä elinympäristöjen sopeutumiskyvyn ja monimuotoisuuden tukemisessa. 

Tutkimuksen ratkaisut alan käytäntöön 

Tutkimuspuheenvuorot herättivät paljon keskustelua siitä, miten akateemisten esitysten tavoitteet voidaan muuttaa käytännön konkreettisiksi toimenpiteiksi ja innovaatioiksi alalla. Tilaisuuden lopuksi näitä kommentoivat kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaiset. Arto Toorikka, Jari Mäkimartti ja Kaisu Kuusela keskustelivat yhdessä yleisön kanssa tutkimuspuheenvuoroissa esille nostetuista ilmiöistä ja ratkaisuista

Kiinnostavana havaintona nousi esiin, että monet resilienssin edistämiseen tarkoitetut ratkaisut ovat itse asiassa monihyötyisiä: ne eivät pelkästään vahvista muutoskestävyyttä, vaan voivat samalla edistää vähähiilisyyttä, sosiaalisen eriarvoisuuden torjuntaa ja muita rakennetun ympäristön laatutavoitteita. Tämä alleviivasi sitä, kuinka tärkeää on nähdä kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa eri kestävyyden osa-alueet nivoutuvat yhteen ja tukevat toisiaan. 

Ilmiöareena onnistui tavoitteissaan. Ilmiöverkosto yhdistää tutkimuksen ja kiinteistö-ja rakentamisalan käytännön toimijoiden ja yritysten näkemykset ja koostaa niistä alaan käyttöön tilannekuvaa muutoksen suunnista ja ilmiöistä. Ilmiöareenat ovat paikkoja, joissa keskustelut ja kohtaaminen ovat keskiössä.  

Tilaisuuden lopuksi tunnelma oli innostunut, ja keskustelu jatkuikin vilkkaana, kun osallistujat siirtyivät Tampereen arkkitehtuuri- ja design-viikon avajaisiin.  

Lämpimät kiitokset kaikille Ilmiöareenaan osallistuneille! 

Ilmiöverkoston Ilmiöareena järjestettiin tänä vuonna neljättä kertaa. Palaute tapahtumasta oli hyvin positiivista.

osallsitujat kuvailivat ilmiöareenaan kiinnostavaksi, inspiroivaksi ja antoisaksi.
Osallistujilta pyydettiin palautetta Ilmiöareenasta paikan päällä Mentimeter-sovelluksen avulla.

Paikan päälle oli ilmoittautunut noin 40 osallistujaa. Mentimeter-sovelluksen kautta palautetta antoi 38 paikalla ollutta osallistujaa. Osallistujat kuvailivat Ilmiöareenaa kiinnostavaksi, inspiroivaksi ja antoisaksi. Myös Ilmiöareenan jälkeen lähetetty palautekysely tuki sovelluksen kautta saatua palautetta. Ilmiöareena koettiin hyödylliseksi. Hetki Ilmiöareenassa tarjosi uusia näkökulmia ja ideoita rakennutun ympäristön resilienssiin ja muutoskestävyyteen.


Oliko sisältö hyvä?

Timanttia 0
Mahtava 0
Neutraali 0
Pettymys 0