Tätä yhteyttä tutkimme yhdessä AFRY Finland Oy:n, BIOS-tutkimusyksikön sekä Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Terran tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa Rakenteellisen ylikulutuksen juurisyyt ja muutosmahdollisuudet rakentamisen arvoketjussa (BLINK) -tutkimushankkeessa.
Yhteisessä tutkimushankkeessa betoni toimii näkökulmana rakentamisen vakiintuneisiin käytäntöihin, ohjeisiin ja päätöksenteon rakenteisiin. Sen käytön kautta tarkastellaan rakentamisen arvoketjua ja mekanismeja, jotka koskevat myös muita materiaaleja ja hanketyyppejä. Hankkeessa tutkitaan siis materiaalin tai teknisen ratkaisun sijasta sitä, miten rakentamista koskevat tavoitteet, sääntely ja toimintatavat kytkeytyvät toisiinsa. Tavoitteena on ymmärtää, mitkä tekijät estävät ja mitkä mahdollistavat resurssiviisaan, kiertotalouteen pohjautuvan kestävän rakentamisen.
Työskentelemme monitieteisessä tiimissä ja yhdistämme talonrakentamisen, infrarakentamisen ja yhteiskunnallisen tarkastelun näkökulmia sekä konkreettisista rakennushankkeista saatavaa tietoa.
Mahdollisuuksia resurssiviisaampaan rakentamiseen
Oma osuuteni tutkimuksessa keskittyy talonrakentamista ohjaavaan aineistoon: lainsäädäntöön, asetuksiin, standardeihin, oppaisiin ja RT-kortistoon sekä eri osapuolten tehtäväluetteloihin. Miten nämä kaikki ohjaavat suunnittelua ja mitä ne edellyttävät otettavaksi huomioon?
Aineistoa tarkastellaan kahdesta suunnasta: sisältääkö ohjaus kohtia, jotka saattavat edistää materiaalien ylikulutusta, vai jääkö nykyisten sääntöjen ja ohjeiden tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntämättä? Kyse ei siis ole vain mahdollisista muutostarpeista, vaan myös siitä, voisiko rakentaminen olla resurssiviisaampaa jo nykyisen ohjauksen puitteissa.
Muutoksen paikkoja näkyviksi
Eri tutkimustiimien vastuualueilta kerätty aineisto muodostaa pohjan yhteiselle työlle ja hankkeen kokonaiskuvalle. Kokoamme aineistoa systeemiseksi kartaksi, joka toimii samalla hankkeessa kerätyn tiedon synteesinä. Käytännössä sen tehtävä on tehdä näkyväksi, miten rakentamisen ohjaus, hankkeiden toimintatavat ja yhteiskunnalliset tekijät liittyvät toisiinsa sekä missä niiden välillä on kohtia, joissa tavoitteet, ohjaus ja käytännöt eivät kohtaa. Oma selvitystyöni on yksi osa tätä kokonaisuutta. Laajan aineiston jäsentämisessä ja rajaamisessa haastavinta on tunnistaa, mitkä asiat ovat kokonaisuuden kannalta olennaisia. Yhdestä suunnasta sivuseikalta näyttävä asia voi toisesta näkökulmasta osoittautua tärkeäksi. Eri alojen tutkijoiden yhteinen tarkastelu auttaa hahmottamaan näitä yhteyksiä.
Kartan avulla pyritään tunnistamaan kohdat, joihin vaikuttaminen voisi hillitä ylikulutusta ja edistää kiertotaloutta. Havaintoja hyödynnetään yhdessä muun tutkimusaineiston kanssa esimerkkihankemallin kehittämisessä. Mallia on tarkoitus testata hankkeen aikana ainakin joiltakin osin. Vielä on avoinna, keskittyykö se yksittäisen rakennushankkeen toimintaan vai myös laajempaan ohjaukseen; tämä tarkentuu yhteisen työskentelyn edetessä.
Yhteiset tavoitteet ja tilaa uudistumiselle
BLINK-tutkimushankkeessa minua kiinnostaa mahdollisuus ymmärtää koko matkaa tarveselvityksestä valmiiseen rakennukseen. Yhtä sääntöä tai yksinkertaista ratkaisua, joka muuttaisi kaiken, ei silti välttämättä löydy. Tärkeä tutkimustulos voi olla myös se, että muutos edellyttää useiden toisiinsa kytkeytyvien asioiden uudistamista.
Totuttujen toimintatapojen näkyväksi tekeminen antaa jo mahdollisuuden kysyä, voisiko rakentamisessa toimia toisin. Ratkaisevaa on, missä rakentamisen ohjaus voisi tukea resurssiviisautta paremmin – ja miten tämä mahdollisuus saataisiin näkymään myös rakennushankkeiden arjessa.
Pidän tärkeänä, että tutkimuksessa syntyvä tieto tavoittaa suunnittelun ohjauksen ja hankkeiden tavoitteista päättävät tahot. Yksittäinen suunnittelija ei voi yksin ratkaista koko toimintaketjun haasteita. Olennaista on se, miten rakennushankkeen tavoitteet asetetaan, miten niiden toteutumista seurataan ja millaiset edellytykset uusille toimintatavoille annetaan. Myös taloudelliset ja ajalliset resurssit sekä kannustimet vaikuttavat siihen, mitä rakennushankkeissa voidaan tehdä. Jos suunnittelun toimintatapoja halutaan uudistaa, uudistumiselle täytyy olla tilaa. Siksi rakentamisen käytäntöjen tarkastelu johtaa väistämättä myös laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
