Ilmiöverkosto-podcast: miten tutkimustieto muuttuu kuunneltavaksi

Olemme Rakennustietosäätiössä työskennelleet Ilmiöverkosto-toimintamallin parissa jo pari vuotta ja muodostaneet yhdessä kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijoiden kanssa tilannekuvaa alan muutoksesta ja alaa uudistavista ilmiöistä.

Keväällä 2025 tämä tilannekuva koottiin julkaisuun Ilmiöverkosto. Kiinteistö- ja rakentamisalan kehityksen suunnat, jossa kuvataan asiantuntijapaneelin tunnistamat 28 muutosilmiötä, mitä ne tarkoittavat ja millaisia kehityksen suuntia niihin liittyy.

Tutkimuksessa yksi iso kysymys on aina sama: miten tieto saadaan käyttöön? Ilmiöverkosto-podcast syntyi juuri tästä tarpeesta – tehdä tutkimuksen laajasta kokonaisuudesta helposti lähestyttävä ja arkeen sopiva. 

Voit lukea tekstin tai katsoa Mariannan kertomana, miten tutkimustieto muuttuu kuunneltavaksi.

Ilmiöverkosto-julkaisun ilmiöiden kuvaukset 

Ilmiöverkosto-podcast on yksi tapa välittää tutkimustietoa: jokaisessa jaksossa syvennytään yhden muutosta ohjaavan ilmiön äärelle yhdessä aiheeseen perehtyneen asiantuntijan kanssa. Kiireisessä arjessa ei ehdi lukea pitkiä raportteja, mutta 15–25 minuutin jakso toimii hyvin esimerkiksi työmatkalla – ja keskustelumuoto tuo ilmiöihin myös sellaista käytännön tuntua, jota teksti ei aina välitä. 

Podcast-jaksojen ilmiöt pohjautuvat laajaan asiantuntijatyöhön. Toteutimme asiantuntijapaneelille useamman vaiheen kyselytutkimuksen, jossa tunnistettiin alan keskeisimmät muutokset. Tämän pohjalta muodostui kokonaiskuva 28 muutosilmiöstä, joita pidetään alan kannalta merkittävimpinä seuraavan 5–10 vuoden aikana. Jokainen ilmiö avattiin julkaisussa asiantuntijan toimesta – ja nämä asiantuntijat kertovat myös podcasteissa näistä ilmiöistä. Oli hienoa saada heistä jokainen mukaan jaksoihin.   

Jakso syntyy asiantuntijayhteistyössä 

Minulla on ollut kunnia työskennellä yhdessä Elias Merivirran kanssa. Elias vastaa äänituotannossa sekä editoinnista.  Nauhoitamme jaksot yleensä TKI-tiimin työhuoneessa. Tarvittaessa teemme nauhoituksia myös etänä, jos asiantuntija ei pääse paikalle. Asiantuntijan kanssa käydään etukäteen läpi teemat ja kysymyksiä, jotta keskustelu pysyy fokusoituna. Äänityksen jälkeen jakso editoidaan, ja pidämme huolen siitä, että kokonaisuus pysyy napakkana.  

Ilman kommelluksiakaan emme ole selvinneet.  Yksi mieleen jäänyt tilanne liittyy toimiston pitkään jatkuneeseen julkisivuremonttiin. Meteli oli ollut jo hetken poissa, ja ehdin vielä aamulla todeta Eliakselle, että tuskinpa poraus juuri tänään alkaa. Tietenkin heti ensimmäisen nauhoituksen käynnistyessä pora käynnistyi – vieläpä niin, että se tapahtui ikkunan takana noin 50 sentin päässä mikrofonista. Onneksi vieras oli etänä, joten keskustelu saatiin talteen, mutta omat osuuteni jouduin äänittämään kokonaan jälkikäteen. Lopputuloksesta sitä ei huomaa, enkä usko, että kukaan pystyisi arvaamaan, missä jaksossa näin on käynyt. 

Kuuntelut kertovat – ilmiöt jäävät elämään

Seuraamme kuuntelumääriä sekä YouTubessa että Spotifyssa. Kuuntelukertoja on kertynyt kohtuullisesti, enemmänkin toki saisi olla. Sisällöissä on se hyvä puoli, etteivät aiheet vanhene nopeasti – jaksot elävät pitkään. Yleisesti podcast on otettu tosi hyvin vastaan sekä kuuntelijoiden että mukana olleiden asiantuntijoiden puolelta. 

Jos ei ole vielä kuunnellut yhtään jaksoa, niin rohkaisen aloittamaan jostain sellaisesta aiheesta, joka ei ole ihan sitä omaa tutuinta aluetta. Kokonaisuudessa kiinnostavaa on nimenomaan se, että se on poikkeuksellisen monialainen. Yksi hyvä lähestymistapa on valita jakso, jossa asiantuntijan rooli tai näkökulma on erilainen kuin omasi – se voi laajentaa ajattelua yllättävän paljon. Ja jos haluaa syventyä, aiheisiin voi palata vielä julkaisun Ilmiöverkosto. Kiinteistö- ja rakentamisalan kehityksen suunnat (2025) pariin, jossa tekstien perässä on laajat lähdeluettelot. 

Itseäni arkkitehtinä minua kiehtovat erityisesti olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämiseen liittyvät ilmiöt – käytön optimointi, korjaamisen suosiminen ja uudelleenkäyttö. Myös monipaikkaisuus liittyy tähän vahvasti: ilmiö on ristiriitainen, koska se voi toisaalla lisätä vajaakäyttöä ja toisaalla parantaa olemassa olevan rakennuskannan käyttöä. 

Ilmiöverkosto-toimintamalli kehittyy 

Ilmiöverkosto-toimintamallia kehitetään jatkuvasti, ja työn alla on useita seuraavia askelia. Seuraava isompi etappi on kesäkuussa järjestettävä Rakennusfoorumi, jossa tarkastellaan eri näkökulmista sitä, miten vastuullinen ja tietopohjainen päätöksenteko rakentuu kestävyysmurroksen keskellä. Ilmiöverkosto-toimintamallin tulokset tuovat näkymää siihen, miten toimintaympäristön muutosten ymmärrys voi toimia päätöksenteon perustana. 

Tämän lisäksi työskentelen parhaillaan asiantuntijapaneelin tunnistamien viheliäisten haasteiden parissa, joista tuotetaan tietosynteesejä päätöksenteon tueksi. Aiheina ovat muun muassa rakennuskannan vajaakäyttö ja tyhjät tilat sekä asumisen tarpeiden ja väestörakenteen muutokset suhteessa uudisasuntotuotantoon.

Marianna Kotilainen
Marianna Kotilainen
Projektitutkija
Rakennustietosäätiö RTS sr

Oliko sisältö hyvä?

Timanttia 0
Mahtava 0
Neutraali 0
Pettymys 0


Luotettavalla tiedolla mahdollistamme kestävästi rakennetun ympäristön